Kunto Kalpa on palannut

Sananvapaus ja vapaa lehdistö ovat kansanvallan toteutumisen perusehto. Lähtökohta edellyttäisi kriittistä perusasennetta vallanpitäjiin, mutta usein me toimittajat ja muut kommentaattorit olemme mukana ajan valtavirrassa.

Poikkeuksiakin on ollut ja on. Sen joukon huomattavimpia oli Kunto Kalpa, Keskisuomalaisen kolumnisti 1985–1993. Kirjoittajan nimimerkin takana tiesi vain päätoimittaja Erkki Laatikainen.

Toimittajat ja vallanpitäjät uhrasivat aikaa ja rahaa salaisuuden paljastamiseksi. Suomen Kuvalehti teetti Helsingin yliopistossa tekstianalyysiin perustuvan tutkimuksen Kunto Kalvan kirjoittajasta. Professori Osmo A. Wiion johdolla tehty tutkimus ”vapautti” epäilyistä kolme eli Matti Tuovisen, Juhani Suomen ja Erkki Laatikaisen.

Kohunimimerkki kiinnosti ulkomaillakin. Dagens Nyheter uhrasi maaliskuussa1987 neljännessivun Kunto Kalvan arvoitukselle.

Kirjoittaessani Keskisuomalaisen historiaa tulin sanoneeksi Savon Sanomien Tapani Lepolalle, että yrittäisin selvittää Kunto Kalvan arvoituksen. ”Siinä ei ole mitään selvittämistä, sehän on Keijo Korhonen”, Lepola hymähti.

Laatikainen sanoi, että hän ei voi Kunto Kalpaa paljastaa. Laadin listan ”epäilyistä” ja satuin soittamaan ensimmäisenä Juhani Suomelle. Hän tunnusti olleensa Kunto Kalpa.

Kunto Kalpa sivalteli armotta vallanpitäjiä, olivat nämä sitten miten korkeita herroja tahansa.

”Toisinajattelijan” kritiikin kohteena oli usein presidentti Mauno Koivisto. Vuonna 1988 tuli kauppoihin Koiviston teos Politiikkaa & politikointia 1979–81. Kunto Kalpa runttasi kirjan täysin: ”Kirjan tultua nyt luetuksi, ei voi muuta kuin ihmetellä, miksi se on kirjoitettu. Se ei sisällä ainoatakaan sellaista asiaa, mikä ei olisi tullut esille jo vallanvaihdosta seuranneessa kirjatulvassa. Samoja asioita jahnataan. Nyt vain pitkäveteisemmässä ja ikävystyttävämmässä muodossa.”

Alkuvuoden kirjamarkkinoiden tapaus on Kunto Kalvan paluu. Näinä päivänä ilmestyy Juhani Suomen teos Toisinajattelijan tasavaltaa. Päiväkirjan muotoon kirjoitetut huomiot Suomesta vuoden 2013 tammikuusta kesäkuuhun ovat Kunto Kalpaa aidoimmillaan ja herkullisimmillaan.

Suomi rusikoi turvallisuuspolitiikkaa, sisäpolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa, korkeakoulupolitiikkaa, ympäristöpolitiikkaa sekä päättäjien kovasydämisyyttä ja välinpitämättömyyttä yleensä ja erikseen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö saa nyt yhtä kovaa kritiikkiä kuin Koivisto 1980-luvulla.

Juhani Suomi tuntee Urho Kekkosen elämän ja työn paremmin kuin kukaan toinen.

Kun Kekkonen jätti Ylioppilaslehden päätoimittajuuden maaliskuussa 1928, kirjoitti Ilmari Turja kiitokset:

”Kauniita sivuja. Niissä on ollut aatetta ja taistelua, on ollut elämää. Sieltä sukeltaa politiikan myrskyistä artikkeli toisensa perään, usein jäyhiksi veistettyjä ja karuja, ja ne käyvät päin kuin lohet Pohjolan koskissa ja pelvosta tunnetta ei.”

Samat kiitokset Keskisuomalaisen toimituksesta Juhani Suomelle. Kauniita sivuja, Kunto Kalpa!

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.