Kylän ydinasia on yhteistoiminta

Keski-Suomen kylien historia osoittaa, miten ratkaiseva tekijä ja kehityksen selittäjä on yhteistoiminnan perinne. Monissa tapauksissa ne kylät ovat vahvimmin kehityksessä mukana, joiden asukkailla on ollut taitoa ja rohkeutta tarttua ennakkoluulottomasti uusiin mahdollisuuksiin jo viime vuosisadan alussa.

Hankasalmen Niemisjärvi on tästä hyvä esimerkki. Ihmisten usko ja luottamus yhteistoimintaan oli vahvaa jo 1920-luvulla.

Yhteisten hankkeiden takana on tavallisesti edistyksellinen henkilö ja näin myös Niemisjärvellä. Kylän avainvaikuttaja viime vuosisadan alkupuoliskolla oli laajalti tunnettu osuustoimintamies, maanviljelijä ja talousneuvos Herman Janhonen (1871-1947). Janholan isännästä on kirjoitettu, että hän ymmärsi yhteistoiminnan voimatekijäksi, joka avulla voi "vaurastua ja auttaa muita vaurastumaan".

Herman Janhosen elämäkerta sisältyy Uranuurtajia ja rakentajia -teokseen (1950), jossa on 35 suomalaisen osuustoimintamiehen elämäkerta. Jotakin merkittävää Hankasalmesta kertoo se, että teoksen toinen keskisuomalainen on Niemisjärven naapurikylästä Kovalanmäeltä, maanviljelijä ja kunnallisneuvos Juho Laitinen (1871-1946).

Laitinen on säästöpankkimies ja Janhonen - jos mahdollista - vielä kovempi osuuskassamies.

Niemisjärven Osuuskassa oli vuonna 1930 ylivoimaisesti rahalaitosryhmän suurin Keski-Suomessa ja valtakunnallisestikin se sijoittui kärkipäähän. Kasvun takana oli kassan hallituksen puheenjohtaja Herman Janhonen.

NIEMISJÄRVEN vaiheisiin perehtyvät tutkijat sanoisivat, että kylässä oli jo 1920-luvulla merkittävää sosiaalista pääomaa ja siihen perustuvaa taloudellista ja sivistyksellista aktiivisuutta. Historiantutkijat ovat päätyneet siihen, että sosiaalinen pääoma on ensisijaisesti yhteisön jäsenten keskinäistä luottamusta ja että se on taloudellisen ja muun yhteistoiminnan perusedellytys.

Yhteistoiminta ei ole jäänyt Niemisjärvellä pelkäksi Janhosen aatteeksi, vaan se on generoinut monenlaista edistystä, joka näkyy kylässä tänäkin päivänä. Runsaan 700 asukkaan kylä on lujasti kiinni nykyajassa. Kylän väkiluku on kasvussa. Opinto-ohjaaja Heikki Pöyhösen johtama kylätoimikunta on yksi Keski-Suomen aktiivisimpia. Niemisjärvellä on perinteisesti vahva ja aktiivinen maamiesseura, jota johtaa nyt Rusilan isäntä Pekka Kauppinen. Maamiesseura omistaa kylän yhteisten puuhien keskuksen, Niemisjärven seurantalon.

Pienmäen talomuseo on ainutlaatuinen koko maassa. Se on alkuperäisillä paikoillaan olevien 23:n vanhan rakennuksen kokonaisuus. Talomuseo on poikkeuksellinen mahdollisuus perehtyä maalaiselämään menneinä vuosisatoina.

MUTTA Pienmäen läheisyydessä voi saada vihjettä myös tulevaisuuden Niemisjärvestä. Kaavoitetulla pientaloalueella odottaa 28 tonttia rakentajiaan.

Niemisjärven keskustasta on 30 kilometriä Jyväskylään, joten kylällä on hyvät mahdollisuudet kehittyä ja kasvaa osana maakuntakeskuksen vaikutuspiiriä.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.