Kyllä kansa tiesi, tohtori Tarkka

Keskustelussa sodanjälkeisestä ajasta toistuu nyt väite, etteivät suomalaiset ole tienneet, mitä todella tapahtui.

Tohtori Jukka Tarkka väittää kirjassaan Hirmuinen asia. Sotasyyllisyys ja historian taito (2009), että "1970-luvun lopulle asti melko yleisen päättelyn mukaan sotasyyllisiksi tuomitut olivat todella aiheuttaneet sodan".

Ei sentään!

"Sotasyyllisiä" ei ole pidetty "melko yleisesti" syyllisinä sotaan. Suuri enemmistö on aina ymmärtänyt, että kysymyksessä oli sodan voittajien sanelema poliittinen näytelmä, jolla ei ollut totuuden tai oikeudenkäytön kanssa mitään tekemistä.

Tarkan mukaan "melko yleinen päättely" on saanut tukea siitä, että tuomioistuimessa oli "oikeudellista arvovaltaa ja poliittista edustavuutta".

Miten niin?

Ei kai se, että tuomareina istui poliitikkoja - muun muassa Hertta Kuusinen - ainakaan vahvistanut luottamusta siihen, että kysymyksessä olisi ollut totuuteen pyrkivä tuomioistuin.

Tarkka on erehtynyt aliarvioimaan suomalaisia. Vain kommunistit ovat vakuuttaneet pitävänsä "sotasyyllisiä" syyllisinä jatkosotaan.

SUOMALAISTEN suuri enemmistö on ymmärtänyt ja ymmärtää sotasyyllisyysoikeudenkäynnin suunnilleen samoin kuin presidentti C. G. Mannerheim. Presidentti taivutteli Päiviö Hetemäen ja kumppaneiden välityksellä oikeistoa hyväksymään sotasyyllisyyslain. Se oli Mannerheimin mukaan väistämätön, koska Neuvostoliitto oli tehnyt asiasta arvovaltakysymyksen ja Suomen kansainvälinen asema oli niin heikko, että vaatimukseen oli suostuttava varsinkin, kun Englanti tuki Neuvostoliittoa.

Ehkä Tarkka on kirjoittanut edellä mainitulla tavalla korostaakseen kirjansa tärkeyttä. Teos onkin perusteellinen ja kattava esitys sotasyyllisyysjutusta. Kirja on merkittävä muun muassa siitä syystä, että se osoittaa Lasse Lehtisen ja Hannu Rautkallion teoksen, Kansakunnan sijaiskärsijät. Sotasyyllisyys uudelleen arvioituna (2005), perusteiltaan täysin kestämättömäksi. Lehtisen ja Rautkallion mukaan suomalaiset olisivat voineet kaikessa rauhassa kieltäytyä koko sotasyyllisyysjutusta.

TARKAN KIRJAN ansio on myös vertailu muihin maihin.

Tanskassa säädettiin taannehtiva laki saksalaisten miehittäjien kanssa veljeilleiden rankaisemiseksi. Telkien taakse joutui yli 13 000 ja 78 tanskalaista sai kuolemantuomion, joista yli puolet pantiin täytäntöön.

Norjassa meno oli hurjaa. Väitetään, että sellaista ihmisjahtia ei ole Pohjois-Euroopassa nähty. Noin 20 000 joutui linnaan ja 37 kuolemantuomiota pantiin täytäntöön. Yhteistyöhallituksen johtajaa Vidung Quislingia kidutettiin ennen teloitusta ja ruumis pantiin näytteille.

Sellaistakin oli toisen maailmansodan jälkiselvittely Pohjolan demokraattisissa sivistysmaissa.

Suomen tilanne oli tietenkin toinen kuin saksalaismiehityksen kokeneiden Tanskan ja Norjan. Suomi selvisi sanelurauhan aiheuttamasta kriisistä sivistysvaltiona ainakin eurooppalaisessa ja pohjoismaisessa vertailussa.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.