Kylmien laskelmien kohteena

Arktisille alueille kohdistuu huomattava taloudellinen ja poliittinen mielenkiinto, toteaa pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen ohjelma Suomen lähialuepolitiikasta. Havainto on varmasti oikea. Aktiivisuus pohjoisilla alueilla tuntuu kasvavan joka kesä jään reunan vetäytyessä.

Ilmastonmuutos on lisännyt kiinnostusta arktisten alueiden luonnonvaroihin. Jääpeiteen supistuminen avaa uusia mahdollisuuksia öljy- ja kaasuvarantojen, kaivostoiminnan, kalastuksen sekä uusien laivareittien hyödyntämiseen. Pohjoisella napa-alueella voi olla jopa neljännes maailman öljy- ja kaasuvarannoista.

Nyt Venäjä on puolustusministeri Anatoli Serdjukovin mukaan päättänyt perustaa kaksi prikaatia suojelemaan talousetujaan arktisilla alueilla. Prikaatien tukikohdaksi voi tulla Murmansk, Arkangeli tai joku muu paikka, ministeri arveli viime viikolla. Prikaatien vahvuudesta tai aseistuksesta hän ei vielä kertonut.

Yleensä yhdessä venäläisprikaatissa on tuhansia sotilaita. Puolustusministerin mukaan mallia on otettu muun muassa Suomen armeijalta, "jolla on jo arktisen alueen erikoisjoukkoja".

Vain päivää aiemmin Venäjän pääministeri Vladimir Putin ilmoitti, että Venäjä puolustaa "geopoliittisia etujaan arktisilla alueilla voimakkaasti ja pysyvästi" ja rakentaa ympärivuotisen sataman Jamalin niemimaalle.

VENÄJÄN lisäksi muut Pohjoisen jäämeren alueen välittömät rantavaltiot Yhdysvallat, Kanada, Norja ja Tanska mutta myös Kiina ovat esittäneet vaatimuksia pohjoisista luonnonvaroista. Näyttävimmän eleen teki Venäjä kesällä 2007 viemällä pienoissukellusveneellä metallisen lippunsa meren pohjaan Pohjoisnavalle. Venäjän mukaan Pohjoisen jäämeren mannerjalusta on Venäjän mantereen jatkoa.

Elokuussa Kanada järjestää Baffinin ja Ellesmeren saarten alueella Arktiksessa kuukauden kestävän Nanook-sotaharjoituksen suurempana kuin aikoihin. Mukana on CF-18-hävittäjiä, tiedustelu- ja kuljetuslentokoneita, laivastoa, tykistöä ja inuiti-reserviläisiä.

Kaikki Arktiksen mahdollisuuksista kiinnostuneet osapuolet ovat toistaiseksi vakuuttaneet, että asiat ratkaistaan yhteistyössä ja rauhanomaisesti. Viime vuonna Venäjä ja Norja pääsivät lopulta sopuun merirajastaan ja pääministeri Putin sanoi, että on tärkeää pitää napa-alueet "rauhan ja yhteistyön vyöhykkeenä".

Yhteistyötä arktisilla alueilla toteuttaa vuonna 1996 perustettu Arktinen neuvosto, jossa jäseninä ovat Venäjä, Kanada ja Yhdysvallat sekä Suomi ja neljä muuta pohjoismaata. Keväällä maat allekirjoittivat ensimmäisen laillisesti sitovan valtiosopimuksen arktisesta lento- ja meripelastuksesta kokouksessaan Grönlannissa.

TAKAISIN Suomen hallitusohjelmaan. Jäämeren alueen merkityksen kasvu on kiistatonta ja se tajutaan myös Euroopan unionissa. Tällaisella "pohjoisella ulottuvuudella" voi olla vaikutuksensa myös Suomelle. Jos arktisten maiden projektit etenevät yhteistyössä ja rauhanomaisesti, esimerkiksi jonkinlainen Jäämeren liikennekäytävä voi joskus olla todellisuutta Lapissa.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.