Kympillä 10 000 työpaikkaa

Kun suuret yritykset pistävät väkeä kilometritehtaalle, syyttävä sormi osoittaa yleensä yrityksen johtoa – ja yritysjohto puolestaan maailmanmarkkinoita. Tavallinen tallaaja kääntää kanavaa tai klikkaa uuden uutisen kännykästään ajatellen, ettei tälle maailman menolle mitään mahda.

Tänään siniristilippumme liehuvat paitsi vapun myös Suomalaisen työn päivän kunniaksi. Tänään on hyvä muistaa, että suosimalla suomalaista ostosvalinnoissamme voimme todella vaikuttaa suomalaisten työpaikkojen säilymiseen ja siten nostaa koko kansantalouden hyvinvointia.

Voimme jopa luoda uusia työpaikkoja toisille suomalaisille, mikäli niin haluamme. Jos jokainen suomalainen ostaisi kuukaudessa kymmenellä eurolla lisää kotimaisia tuotteita ja palveluja, Suomeen syntyisi vuosittain 10 000 uutta työpaikkaa.

Pelkästään elintarvikesektori työllistää suoraan tai välillisesti lähes 300 000 ihmistä. Viime päivinä on uutisoitu ainakin kahden suomalaisen suurleipomon, Fazerin ja Vaasan Oy:n, yt-neuvotteluista. Uhanalaisina ovat sadat työpaikat. Syynä on paitsi suomalaisten leivän kulutuksen lasku myös ulkomaisen tuontileivän kasvanut markkinaosuus.

Ulkomailla tuotetaan viidennes Suomessa myytävistä leipomotuotteista. Määrä tuntuu ällistyttävän suurelta. Se on kasvanut viime vuosina merkittävästi erityisesti kauppojen paistopisteiden vuoksi.

Moni meistä mieltää kauppojen vastapaistetut, herkullisilta tuoksuvat lämpimäiset kotimaiseksi lähileiväksi. Tosiasiassa leipä on usein kuukausia aiemmin pakastettua tuontitavaraa Saksasta, Puolasta tai Ranskasta. Näin on silloinkin, kun leipää myydään suuren kauppaketjun tutulla, kotimaiselta tuntuvalla tuotemerkillä.

Toivottavasti julkisuuteen levinnyt tieto paistopisteiden ”lähileipien” todellisesta alkuperästä saa suomalaiset toimimaan kotimaisen leivän puolesta.

Suomalaisten suhtautumisessa tuotteiden kotimaisuuteen on yllättäviä eroja asuinpaikasta riippuen. Itäsuomalaisista yli 70 prosenttia valitsee ruokakaupassa kotimaisen elintarvikkeen ainakin useimmiten, kun taas Etelä-Suomessa vastaavasti käyttäytyy vain hieman yli puolet kuluttajista. Harmillista, sillä Etelä-Suomessa asuu kuitenkin suurin osa suomalaisista.

Kaikista suomalaisista keskimäärin 62 prosenttia valitsee aina tai useimmiten kotimaisen elintarvikkeen. Suomalaisen ruuan arvostuksen nousu on näkynyt myös monissa muissa viime aikojen tutkimuksissa. Sen sijaan käyttö- ja sisustustavaroita ostaessaan suomalainen ei enää pidä kotimaisuutta yhtä suuressa arvossa.

Yleisin syy jättää suomalainen tuote kaupan hyllylle on hinta. Hintatietoisuus näkyy erityisesti nuorten ruokaostoksissa: 16–24-vuotiaista 73 prosenttia piti hintaa esteenä suomalaisten elintarvikkeiden ostamiselle.

Suomalaisen Työn Liitto teetti tutkimuksen kuluttajien käyttäytymisestä maaliskuussa. Vuonna 1912 perustetulla asiantuntijaorganisaatiolla on yli 2 400 yritys- ja yhteisöjäsentä. Liiton sinivalkoisen Avainlippu-merkin tuntee lähes 90 prosenttia suomalaista ja reilusti yli puolelle kuluttajista Avainlippu-merkillä on vaikutusta ostopäätökseen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.