Kyse on myös maakunnasta

Vaaleilla on aina historiaan jäävät erityispiirteensä ja tulos on poikkeuksetta joiltakin osin kaikille yllätys.

Kuntavaaleja 2012 sävyttää kuntauudistus. Keskeinen tavoite on maakuntakeskusten naapurikuntien liittäminen kaupunkeihin. Keski-Suomessa tavoitteena on ainakin Muuramen, Laukaan, Uuraisten, Toivakan ja mikäli mahdollista Joutsan ja Hankasalmenkin yhdistäminen Jyväskylään.

Laajoista keskuskaupungeista tulisi aluekehityksen vetureita ja julkisten palvelujen keskuksia.

Maaseutu on tarkoitus koota niin laajoiksi kunniksi, ettei nykyistä yhteistoimintaa – kuntayhtymiä – tarvittaisi lainkaan. Hallituksen suunnalta on luonnehdittu kuntayhtymiä ”himmeleiksi”, joista on päästävä eroon. Se ei tietenkään onnistu ja vaihtoehdoksi on kehitelty malli, jossa pienet kunnat ostavat osan palveluista isäntäkunnilta.

Uusi ”kuntatyyppi” kuvaa hyvin asetelmia. Pienet kunnat joutuisivat isäntien armoille kuin torpparit ja mäkitupalaiset aikoinaan. Maa jakautuisi isäntäkuntiin ja palveluja ostaviin renkikuntiin!

Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pauli Partanen (kok.) sanoi äskettäin paneelikeskustelussa, että Keski-Suomi olisi jaettava nykyisen seutukuntajaon mukaisesti viideksi kunnaksi. Jyväskylä vastaisi isäntäkuntana perusterveyspalveluista ja osasta erikoissairaanhoitoa.

Se olisi Suomen kansanvaltaisen yhteiskunnan perustan – demokraattisen paikallishallinnon – irvikuva.

Kuntauudistuksen yksi tavoite näyttää olevan maakuntien ja sen mukana maakunnallisten liittojen mitätöinti. Isäntäkuntamallin toteutuminen edistäisi tätä tavoitetta. Keski-Suomi on tästä hyvä esimerkki. Jo nyt on merkkejä maakunnan rapautumisesta reunoiltaan. Jos maakunnan rajakunnat alistetaan torppareiksi, jotka joutuvat ostamaan palveluja isäntäkunnilta, voi suuntautuminen maakuntarajan yli olla vaihtoehdoista se pienempi paha.

Kuntavaaleissa on ensisijaisesti kysymys paikallisesta päätöksenteosta, mutta vaalitulos vaikuttaa myös yleisemmin paikallishallinnon uudistamisen suuntaan.

Kysymys on myös maakunnasta. Menettääkö maakunta merkityksensä vai voiko kehitys saada pohjoismaisen ja yleiseurooppalaisen suunnan? Se merkitsisi muun muassa terveyspalvelujen organisointia maakuntatasolla. Ylintä päätösvaltaa käyttäisi yleisillä vaaleilla valittava maakuntavaltuusto.

Keski-Suomen kohottaminen historiallisten maakuntien takamaista maakunnaksi oli aikoinaan pitkäjänteisen työn tulos. Voi olla, että Jyväskylä oli projektin veturi, mutta Suomen Ateenassa ymmärrettiin tuolloin maakunnan jokaisen kolkan merkitys. Ei ollut sattuma, että Keski-Suomen maakuntaliiton ensimmäinen puheenjohtaja oli Keuruulta.

Tuloksena oli ehjä kokonaisuus, jossa kaikki organisatoriset jaot lankesivat yksien ja samojen pitäjien puitteisiin. Jyväskyläläinen vaikuttaja ja humanisti Päivö Oksala kertoi siitä ylpeänä esitellessään Keski-Suomen Matti Kurjensaarelle 1960-luvulla. Kurjensaari piti saavutusta niin suurena, että merkitsi sen muistiin.

Kuntavaaleissa on nyt kysymys Keski-Suomen tulevaisuudesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.