Lääkäreitä rantatonteilla

Viime perjantain Keskisuomalainen uutisoi lääkäripulan piinaavan tässä maakunnassa Jyväskylän ulkopuolisista alueista pahiten Viitasaarta. Suhteellisesti pula on Viitasaaren terveyskeskuksessa maakunnan pääkaupunkia pahempi. Jyväskylässä 58 virasta tai toimesta avoinna on 6,5 ja Viitasaarella 15 työpaikasta peräti neljä eli liki kolmannes.

Viitasaaren kaltaisia lääkäripulassa kamppailevia pikkukuntia löytyy tästä maasta kosolti. Ongelma on vuosi vuodelta pahentunut.

Syyskuun alussa voimaan tuli asetus, joka velvoittaa valmistuneet lääkärit tekemään töitä kuntien palveluksessa yhdeksän kuukauden ajan. Tällä haetaan terveyskeskusten lääkäripulaan helpotusta. Lääkäreitä myös valmistuu aiempaa enemmän, kun alan koulutusta lisättiin vuonna 2003.

Lääkäreiden määrän nostaminen tarvetta vastaavalle tasolle on erinomainen asia. Lääkäriä tarvitsevan kuntalaisen kannalta ihanteellista olisi, että lääkärit lisäksi pysyisivät viroissaan pidempään kuin pakollisen yhdeksän kuukautta. Nyt lääkärit vaihtuvat terveyskeskuksissa pahimmillaan muutaman kuukauden välein.

Lääkärien vaihtuvuus rasittaa köyhien kuntien taloutta monella tapaa, ja erityisesti ikääntyneille potilaille se luo turvattomuutta ja pahimmillaan jopa vääränlaista hoitoa.

OMASSA LAPSUUDESSANI terveyskeskuslääkärit olivat paikkakunnalla tunnettuja ja arvostettuja nimimiehiä ja -naisia. Useimmat tekivät monikymmenvuotista uraa silloisen kirkonkylän terveyskeskuksessa.

Millä tämän ajan nuoret lääkärit saataisiin pysymään pienissä maaseutukunnissa? Raha tuskin on riittävä houkutin, vaikka siihenkin muutama kunta on epätoivoisena tarttunut.

Esimerkiksi Viitasaarella luulisi houkuttimeksi riittävän idyllisen ja luonnonkauniin pikkukaupungin itsessään. Välttämättömät palvelut ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet ovat käden ulottuvilla. Suomalaisen perinteinen unelma, omakotitalo järven rannalla keskellä kaupunkia, on sekin toteutettavissa.

Maaseutukaupunkien päättäjien pitäisi ponnistella ylös luovuttamisen ilmapiiristä, ja tuoda rohkeasti pikkukaupunkien vahvuuksia esille.

VIITASAAREN terveyskeskus kamppailee nyt paitsi lääkäripulan, myös sisäilmaongelmien kanssa. Toiminta on hajautettu evakkotiloihin ympäri keskustaa.

Historia on kuitenkin komea: Viitasaarelle tuli Suomen ensimmäinen kunnanlääkäri jo vuonna 1882. Hän oli Gustav Ferdinand Harlin. Oma sairaala rakennettiin 1893. Vuonna 1909 mukaan liittyi Pihtipudas, joka historian kirjojen mukaan "pääsi osakkaaksi uuteen sairaala- ja houruinhuoneeseen".

Kun tämä oli tuhoutunut tulipalossa, rakennettiin vuonna 1952 uusi väliaikainen sairaala. Yli 40 vuoden väliaikaisuuden jälkeen se korvattiin vuonna 1993 uutuuttaan hohtavalla 43-paikkaisella, 20 miljoonaa markkaa maksaneella sairaalalla.

Toivottavasti lääkäripula ja tilaongelmat vielä hellittävät, niin että ylpeydenaihetta löytyy muualtakin kuin historiasta.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen varapäätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.