Lääkenapilla vauhtia työpäivään

Talvella kuultu uutinen dopingin astumisesta osaksi myös työelämää tuntui pöyristyttävältä. Ettäkö aamuisin pitäisi heittää lääkenappi nieluun, jotta jaksaisi painaa työtään yhä nopeammin, korkeammalle ja voimakkaammin - siis tehokkaammin.

Työelämää tutkinut Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Juha T. Hakala nosti keskusteluun saksalaisen sairausvakuutuskassan DAK:n selvityksen, jonka mukaan moni työssäkäyvä turvautuu mieliala- ja jopa dementialääkkeisiin vauhdittaakseen työntekoaan. Dementialääke nopeuttaa aivojen verenkiertoa, mikä antaa kummasti lisäpotkua uuvahtaneelle tietotyöntekijälle.

Ilmiö ei ole vieras Suomessakaan. Meillä on noin 800 000 ihmistä, jotka saavat Kela-korvausta masennuslääkkeistä. Suuri osa heistä on työssäkäyviä ihmisiä, jotka tarvitsevat mielialalääkettä pysyäkseen menossa mukana.

Ja ne, jotka eivät syö mielialalääkkeitä, raahautuvat tulehduskipulääkkeiden voimin töihin flunssakuumeen yllättäessä. Vaikka harva asian näin mieltää, myös tämä on omanlaista työelämän dopingia, Hakala huomauttaa.

Hänen mukaansa meno työelämässä on niin hurjaa, että nyt olisi aika painaa jarrua.

Mutta helpommin sanottu kuin tehty.

YHÄ enemmän on alettu kiistellä siitä, onko työelämä muuttunut kuormittavammaksi. Muun muassa Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) raportin mukaan väitteet työelämän huonontumisesta ovat pelkkää väärää luuloa (marxilaisittain kyse voi olla peräti väärästä tietoisuudesta).

Toki kyse on siitä, miten huonontumista tarkastellaan. Työelämä on parantunut esimerkiksi työturvallisuuden tai vanhempainlomien suhteen. Sen sijaan tietotyön kuormittavuus on lukuisten tutkimusten mukaan lisääntynyt. Useimmat 10-20 vuotta tietotyötä tehneet voivat todeta asian omakohtaisestikin: monilla työpaikoilla meno esimerkiksi 1980-luvulla oli vielä varsin leppoisaa nykyiseen verrattuna.

Hakalan mukaan yhtenä syynä työelämän kiristymiseen on teknologian muuttuminen hyvästä rengistä huonoksi isännäksi.

Nopea teknologinen muutos toi odotuksia, jotka paljastuivat ylioptimistisiksi. Kuvittelimme, että työpanoksemme kasvavat jatkuvasti. Oletimme, että kaikki käy nopeammin - myös luova työ. Janotut innovaatiot ja luova työ eivät sikiä kiireessä. Luovia taukoja tarvitaan, jotta aivot - olivatpa ne doupattuja tai eivät - saisivat lepoa.

TYÖPÄIVÄÄ pyritään keventämään muun muassa hakemalla viihdykettä sosiaalisista medioista. Arvostelijoiden mukaan työntekijät kuluttavat netissä roikkumalla pelkästään työaikaa ja vastaavasti osan mielestä siellä kuuluu nimenomaan ollakin.

Mutta päivän kevennyksestä facebookissa voi tulla tulevaisuuden kiviriippa, ellei pidä varaansa. Yhdysvalloissa jo kolmasosa työnhakijoista hylätään netissä olevan jonkin intiimin henkilökohtaisen tiedon vuoksi.

Sosiaalisessa mediassa vietetystä luovasta tauosta voi silloin tulla kohtalokas. Meidän on vielä vaikea hahmottaa sitä, että digitaalisessa maailmassa kaikesta tekemisestämme jää aina jälki.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.