Lähi-idästä suomalaisen juhannuksen huumaan

Muistan pikkutyttönä ihmetelleeni juhannuskokkoa. Kurdilaisessa kulttuurissa kokko kuuluu maaliskuussa olevaan Newroz-juhlaan, johon liittyvät kurdien uuden vuoden alku, kevään tulo sekä kurdien pyrkimys itsenäiseen valtioon.

Seitsemäntoista Suomessa vietetyn vuoden jälkeen olen vasta viime vuosina päässyt juhannuksen vieton ytimeen. Parhaan ystäväni mukana pääsin näkemään, kuinka ainutlaatuista kesämökillä vietetty juhannus voi olla. Kaunista ja lähimmäisen rakkauden täyttämää.

Jämsän Himoksella vietetty juhannus selvensi, etteivät festarit ole minua varten. Toki mutalätäkössä rämpiminen ja telttailu ilman suihkua voivat tarjota jollekulle juuri sen oikean tavan viettää kesäjuhlaa.

Monille maahanmuuttajille suomalainen alkoholikulttuuri saattaa tulla shokkina. Joissakin Lähi-idän ja muun Aasian maissa alkoholi on joko täysin kiellettyä tai sitä otetaan hyvin maltillisesti. Uskontojen tuomat rajoitteet hämmentävät sitä entisestään. Islam määrittää alkoholin syntiseksi ja tuhoisaksi aineeksi.

Jokaisessa maassa on omat tapansa ja perinteensä. Juhannus on osa suomalaista kulttuuria. Kunnioittakaamme sitä sellaisena kuin se on.

Koska meitä ihmisiä on moneen eri lähtöön, myös juhannuksen viettotapoja on yhtä paljon. Silti mielestäni ulkomaalaisille olisi hyvin tärkeä näyttää, ettei ryyppääminen ole kaiken a ja o.

Suomeen tulleille ulkomaalaisille olisi mainiota järjestää vaikkapa yhteinen juhannus.

Ehkä aloitteen voisi tehdä kaupunki. Uudet tulokkaat ikään kuin otettaisiin osaksi yhteiskuntaa myös erikoispäivinä. Joulu, juhannus ja pääsiäinen saavat monet maahanmuuttajat tuntemaan olonsa yksinäiseksi.

Sitä paitsi, juhannuskokko ja grilliruuat toisivat toisenlaista perspektiiviä heidän näkemiinsä känniääliöihin.

Antoisaa ja omalaatuista juhannusta!

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen toimitusharjoittelija.