Lähi- ja liharuoka kunniassa

Vaikka verot, kestävyysvaje ja EU täyttävät poliittisen keskustelun, on hyvä muistaa hallitusohjelmaan sisältyvän sellainenkin ihmisten arjessa olennainen asia kuin ruokapolitiikka. Se sisältää joukon toimenpiteitä ruuan tuottamisesta kuluttajaturvan lisäämiseen.

Hallitus pyrkii ruokapolitiikallaan edistämään luomu- ja lähiruokaa sekä ruuan terveellisyyttä ja turvallisuutta. Suomalaisen ruokatuotannon halutaan vastaavan kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Ruuan kotimaisuus on suomalaisten yleisesti ja suuresti arvostama asia. Taloustutkimuksen tekemän Suomi Syö 2011 -tutkimuksen mukaan 76 prosenttia suomalaisista pitää tärkeänä syödä nimenomaan suomalaista ruokaa ja kaksi kolmasosaa on sitä mieltä, että lähiruoka on yhtä kuin Suomessa tuotettu ruoka.

Kotimaisen ruuan suosiminen on myös takuuvarma keino, jolla jokainen meistä voi vaikuttaa työllisyyteen. Suomalainen ruokaketju työllistää yli 300000 ihmistä ympäri maan.

 

Elintarvikkeiden näkyvimmät tunnisteet, kuten tuotteen nimi tai valmistaja, eivät aina kerro raaka-aineen tai työn suomalaisuudesta. Kuluttaja olettaa helposti, että esimerkiksi kotimaisten tuotemerkkien hilloihin tai pakastemarjaseoksiin on kerätty raaka-aineet suomalaismetsistä, mutta näin ei välttämättä ole. Suomalaisia marjoja ei edes poimita riittävästi teollisuuden tarpeisiin.

Parissakymmenessä vuodessa kuluttajille on tullut tutuksi Hyvää Suomesta -tunnus. Se on ollut yksi Suomen tunnetuimpia brändejä, jota käyttää yli 250 yritystä noin 8000 erilaisessa elintarvikkeessa.

Merkki takaa, että tuote on valmistettu Suomessa ja vähintään 75-prosenttisesti kotimaisista raaka-aineista. Kaikelta lihalta, maidolta, kalalta ja kananmunalta sekä yhden ainesosan tuotteilta vaaditaan sataprosenttista raaka-aineiden suomalaisuutta, jotta merkkiä saa käyttää.

Merkkiä hallinnoi Ruokatieto Yhdistys ry. Tämä yhdistys onkin paljon vartijana, sillä se käytännössä päättää, kuka merkkiä saa käyttää.

 

Erinomaisesta maineestaan huolimatta Hyvää Suomesta -tunnus on nyt korvattu uudella tunnuksella: Ruokaa omasta maasta. Muutoksella on haluttu entisestään alleviivata ruuan kotimaista alkuperää.

Uudistuksen taustalla oli suomalaisen elintarviketeollisuuden halu vahvistaa kotimaisten elintarvikkeiden vetovoimaa. Aika on tälle suosiollinen, sillä suomalaiset ovat tutkitusti entistä kiinnostuneempia ruuasta, sen alkuperästä ja tuotannosta.

Suomalainen ruoka on meille paljon enemmän kuin polttoainetta, joka pitää elimistön käynnissä. Suomalainen ruoka on yhteisiä tapoja ja arvoja, olennainen osa identiteettiämme. Ruokavalintojamme ohjaa järjen lisäksi usein vahvasti tunne.

Keskisuomalainen kertoi 29. 2. yhä useamman suomalaisen luottavan paitsi lähi- myös liharuokaan. Suomalaiset syövät lihaa ennätystahtiin. Yllättävän harvat, vain neljä prosenttia suomalaisista, ovat puhtaasti kasvissyöjiä.

Ruokatutkija selittää lihan kulutuksen kasvua suomalaisten halulla ostaa selkeitä perusraaka-aineita ja välttää lisäaineita. Samalla rasvakammo on vähentynyt; uudistuvakin ruokakulttuuri kunnioittaa perinteitä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.