Lähilomailu on ekoteko

Puutarhaharrastus lisääntyy. Viime vuoden lopulla tehdyn Kotipuutarhatutkimuksen mukaan 43 prosenttia suomalaisista kertoi olevansa erittäin tai melko kiinnostunut puutarhanhoidosta. Erityisesti miehillä trendi on selvästi kasvava, samoin alle 25-vuotiailla ja toisaalta juuri eläkkeelle jääneillä.

Luonnollisesti puutarhainnostus on suurinta omakotitalossa ja taajama-alueella asuvilla, mutta eniten nousussa on kuitenkin palstaviljely. Pääkaupunkiseudulta Jyväskyläänkin rantautunut innostus näkyy esimerkiksi Kankaan vanhan paperitehtaan alueella, jossa on yli 400 vuokrapalstaa. (Ksml 6.6.)

Kankaan alueelle putkahtanut yhteisöllinen laari- ja säkkiviljelytarha on näkyvä osoitus siitä, että yhä useammat kaupunkilaiset kaipaavat luontoon mutta eivät halua sen vuoksi matkustaa jopa satojen kilometrien päähän kesämökeille.

Palstaviljely tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden saada taatusti puhdasta lähiruokaa ja edullisesti. Vuokrapalstan vuosimaksu on vain 18 euroa; lisäksi Kankaan alueen viljelijäyhteisöön pitää maksaa kympin liittymismaksu.

Taloudellisia säästöjä merkittävämpää useimmille lienee kuitenkin se ilo, jonka tuottaa omilla käsillä tekeminen ja kasvamisen ihmeen seuraaminen. Kankaan alueella bonukseksi saa vielä yhteisön edut: uusia tuttavuuksia, kesäisiä tapahtumia, kylähenkeä keskellä kaupunkia.

Kaupungin vuokraamien viljelypalstojen lisäksi Jyväskylästä löytyy myös siirtolapuutarha, Kuokkalan Sulkurannasta. Pienimmät mökit eivät ole juuri leikkimökkiä suurempia mutta puutarhat sitäkin komeampia.

Viljelyharrastus on osa hiljalleen kasvanutta kotoiluinnostusta, elämän leppoistamista ja lähellä olevien asioiden arvostamista. Moni kokee tekevänsä näin myös arjen ekotekoja.

Lähilomailuun riittää jopa oma piha ja sinne rakennettu kesäkeidas, kuten Jutta Karvosen kasvihuoneeseensa rakentama kukkiva lataamo. (Lomalla-liite 5.6.)

Kun lomamatkan voi laskea askelissa, ei tarvitse potea huonoa omaatuntoa hiilijalanjäljestään.

Kirjoitin muutama päivä sitten nuorista yrittäjistä. Uusyrityskeskuksen tiedoista poimimani alle 40-vuotiaiden yrittäjien yli 70 prosentin osuus kaikista yrittäjistä oli tarkalleen ottaen Jyväskylän seudun uusia yrityksiä koskeva luku, ei koko Keski-Suomen. Tosin maakunnan uusien yrittäjien ikäjakauma on hyvin samansuuntainen. (Ksml 6.6.)

Lukiessani viimeisintä luoteisen Keski-Suomen paikallislehteä Viispiikkistä huomasin, ettei minulla ole ollut hajuakaan siitä, kuinka nuoria yrittäjiä maakunnastamme voi löytyä. Lehti esitteli kansijutussaan aivan hurmaavan yrittäjätarinan.

Kannonkoskelainen neljätoistavuotias Paavo Autio oli aloittanut kanankasvatuksen neljävuotiaana. Jo sitä ennen hän oli ollut ”vieraalla töissä” eli hoitanut mummon ja papan kanoja.

Nyt 17 kanan ja kuuden kukon tarhaa hoitavalla Paavolla on vakioasiakkaina muiden muassa pitäjän opettajia. Munakennojen kanssa kouluun kulkeva Paavo palkittiin äskettäin Kannonkosken Yrittäjien 50 euron stipendillä. Sen nuori mies aikoo käyttää yritystoimintansa kehittämiseen; suunnitelmissa on investoida hautomakoneeseen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.