Lähtöpaikoilla taktikointi on rallin suola

Sebastien Ogier voitti Akropolis-rallin oivan taktikoinnin ansiosta. Hän jättäytyi ensimmäisen ajopäivän päätteeksi neljänneksi ja sunnuntain erikoiskokeille hän halusi lähteä toisena autona. Ogier luopui lauantaina 17 sekunnista taatakseen paremman lähtöpaikan Sebastien Loebin takana. Riski kannatti ja Ogier juhli sunnuntaina kauden kolmatta voittoaan.

Kansainvälinen autoliitto FIA muuttaa MM-rallin sääntöjä ensi kaudeksi siten, että kärkikuljettajat lähtevät toisen ja kolmannen ajopäivän lenkille käännetyssä lähtöjärjestyksessä. Edellisen päivän taitavimmat kuljettajat saavat siten parhaan mahdollisen lähtöpaikan. Kun myös testierikoiskoe muuttuu aika-ajoksi avauspäivän lähtöpaikoista, saavat parhaimmat kuljettajat aina hyvän lähtöpaikan.

Kuljettajat eivät ole pitäneet lähtöpaikoilla taktikoinnista, mutta se on ollut rallin suola. Voittaakseen MM-rallin kuljettajan täytyy osata muutakin kuin ajaa kovaa. Suurelle yleisölle viimeisen erikoiskokeen himmailut ovat saattaneet tuntua hämmentäviltä, mutta ainakin se on tehnyt päivän viimeisestäkin erikoiskokeesta mielenkiintoisen.

Miksi parhaille kuljettajille pitäisi antaa paras lähtöpaikka, kun he ovat nopeita ja taitavia muutenkin? Kun kilpailua johtanut kuljettaja on joutunut luuta-autoksi seuraavan päivän pätkille, on se tasoittanut tilannetta ja antanut takaa tuleville mahdollisuuden taistella voitosta. Petter Solberg menetti Akropolis-rallissa 52 sekunnin johtonsa neljällä erikoiskokeella lauantaina. Jos Solberg olisi saanut lauantain pätkille puhtaan ajouran, olisi muilla ollut vaikeuksia tavoittaa norjalaista ja ralli olisi lässähtänyt niille sijoilleen.

Citroenin rallitallissa on meneillään henkien taistelu. Ogier ei osoita kunnioitusta seitsenkertaiselle maailmanmestarille Sebastien Loebille, vaan nöyryytti häntä 6-1 Akropolis-rallissa. Loeb on Ogierille kuin kuka tahansa kanssakilpailija. Ogierin mukaan hänen on voitettava kaikki kuljettajat Loeb mukaan lukien, jos hän haluaa voittaa ralleja ja mestaruuksia. Ogierille apupoikana oleminen on tuntematon käsite.

Ogierin ja Loebin sota muistuttaa Subarun tilannetta vuona 1995, kun Colin McRae ja Carlos Sainz ajoivat toisiaan vastaan MM-sarjassa. Kipinät sinkoilivat, kun kaksi vahvaa persoonaa halusi olla kukkona tunkiolla. Tuolloin rallien voittoja ratkaistiin viimeisellä at-asemalla aikasakkojen muodossa. Nyt tilalle on tullut lähtöpaikoilla taktikointi. Miksi FIA haluaa viedä meiltä tämän hauskuuden ja mielenkiinnon? Kuka haluaa tylsiä ralleja, joiden voitto on ratkennut ensimmäisenä ajopäivänä.

Mikko Hirvonen intoutui hurjaan takaa-ajoon Akropolis-rallin päätöspäivänä. Puristus riitti kolmanteen sijaan. Miksi jyväskyläläinen aloitti loppukirinsä vasta rallin viidenneksi viimeisellä erikoiskokeella? Akropolis-rallin huoltoparkissa moni ihmetteli Hirvosen vaisuutta kauden soraralleissa. Sunnuntaina nähtiin Hirvonen, joka voittaa ralleja.

Hirvonen on voittanut edellisen kerran soralla ajetun MM-rallin Australiassa syyskuussa 2009. Jos Hirvonen mielii voittaa kuljettajien maailmanmestaruuden, täytyy hänen napsia voittoja nimenomaan soraralleista. Loeb ja Ogier ovat sen verran parempia asvaltilla, että asvalttiralleissa Hirvosen kynnet eivät pidä.

Hirvonen on kuljettajien MM-sarjassa toisena 17 pisteen päässä sarjaa johtavasta Loebista. Kaudesta on ajamatta kuusi erikoiskoetta, joista kolme kurvaillaan asvaltilla. Hirvosen on pakko voittaa Jyväskylän, Australian ja Britannian MM-rallit, jos hän aikoo valloittaa maailmanmestaruuden. Eikä sekään riitä, jos Loeb vie täydet pisteet Saksasta, Ranskasta ja Kataloniasta.

Toivottavasti Hirvonen saa apua Loebin ja Ogierin keskinäisestä nahistelusta. Kun ranskalaiset Sebastienit napsivat toisiltaan pisteitä sopivasti, saattaa titteli tipahtaa Hirvosen syliin. Sekin tosin edellyttää ainakin yhtä tai kahta voittoa loppukauden ralleista.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen urheilutoimituksen esimies

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.