Laatikaisen hyvä koulu

Professori Erkki Laatikainen (1946-2013) oli päätoimittajana tunnustettu vaikuttaja. Hän oli Keski-Suomen rakentaja ja puolustaja, mutta hetkittäin myös kiistelty vaikuttaja.

Tämä suuri vaikuttajarooli tulee mainiosti esiin professori Lasse Kankaan kirjoittamasta Keskisuomalaisen historiasta ja eilen julkaistusta muistokirjoituksesta.

Mutta huomionarvoinen on sen ohella myös Laatikaisen merkitys Keskisuomalaisen kehitykseen sanomalehtenä. Hänen johdollaan Keskisuomalainen nousi vaikuttavaksi valtakunnalliseksi sanomalehdeksi. Lehteä kehitettiin. Hän luotti sisällön voimaan.

Laatikainen loi myös oman standardinsa toimittajien koulutusvaatimuksiin. Sanomalehtialalla oli ollut tapana, että kohtuullisen noheva ylioppilas oli valmis toimittajaksi. Laatikainen kuitenkin päätti, että toimittajien ammattiarvostusta ja osaamista oli nostettava. Ja näin Keskisuomalainen alkoi ensimmäisenä suomalaisena sanomalehtenä vaatia toimittajiltaan korkeakoulututkintoa.

Laatikainen todella uskoi koulutuksen voimaan ja siihen, että sanomalehti-ihmisten osaamisella on merkitystä. Tätä samaa ilmentää hänen voimakas työnsä sen eteen, että Jyväskylän yliopistoon perustettiin journalistiikan koulutus.

Menneinä vuosina punasävyiseksi leimautuneelle Tampereen toimittajakoulutukselle tulikin 1980-luvun lopulla näin vaihtoehto.

Laatikainen antoi nuorille toimittajille tilaa kehittyä. Hän siirsi hämmästyttävän vaativia asioita kovinkin nuorten toimittajien tehtäväksi. Itsekin olen tämän kokenut, kun sain olla vetämässä Keskisuomalaisen 125-vuotisjuhlalehden tekemistä ennen kuin olin edes vakituinen toimittaja.

Keskisuomalaisen 125-vuotisjuhla oli suuri kansallinen tapahtuma. Jyväskylän kaupunginteatterissa esitettiin Keskisuomalaisen järjestämän näytelmäkirjoituskilpailun voittajanäytelmän ensi-ilta. Paikalla oli koko maan korkein poliittinen johto presidentistä, pääministeristä ja eduskunnan puhemiehestä alkaen.

Laatikainen suosi myös jatko-opiskelua. Näin Keskisuomalaisen piiristä on tullut kymmenkunta tohtoria ja lisäksi lisensiaatteja. Keskisuomalaisessa työskentelee tälläkin hetkellä enemmän tohtoreita kuin missään muussa suomalaisessa sanomalehdessä tai toimituksessa.

Haluan muistuttaa tästä Laatikaisen kouluttaja- ja kehittäjäpuolesta sen takia, että niin monesti hänestä puhutaan vain vallankäyttäjänä tai Paavo Lipposen nimeämänä satraappina.

Laatikaisen aikakausi Keskisuomalaisessa oli nousun, värikkyyden ja aaltoilun aikaa. Hänen koulunsa nuorten sanomalehtimiesten ja -naisten kouluttajana on ollut vertaansa vailla Suomessa. Minäkin olen sen koulun saanut käydä. Olen siitä nöyrästi kiitollinen. Ilman hänen koulutusmyönteisyyttään en ehkä koskaan olisi väitellyt tohtoriksi ja saanut sitä elämäsisällön lisäystä, mikä sen ansiosta on eteeni tullut.

Koulutus on tulevaisuudessakin suomalaisen yhteiskunnan vahvuus. Kansakoulujen perustamisesta, vuodesta 1866, alkanut kansallinen nousumme jatkuu, kunhan uskallamme edelleen parantaa peruskoulua ja käyttää aikaa sekä varoja myös korkeimpaan koulutukseen.

Uskokaamme koulutukseen!

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.