Lahjakkaat ja ne muut

Opetushallitus on käynnistänyt kehityshankkeen, jonka tarkoitus on parantaa opettajien ja lastentarhanopettajien mahdollisuuksia tunnistaa lahjakkaat oppilaat jo päiväkoti-ikäisestä lähtien.

Hankkeen tavoitteena on kehittää ja tehostaa opetusta, jotta lahjakkuudet voitaisiin ottaa nykyistä paremmin huomioon. Tavoitteena on myös antaa tukea lahjakkaiden lasten vanhemmille ja lahjakkuuksille itselleen. Lisäksi hankkeella halutaan lisätä suvaitsevaisuutta lahjakkaita oppilaita kohtaan.

NYT ENÄÄ tarvitsisi tietää, mitä lahjakkuutta tässä tapauksessa ajatellaan.

Tarkoitetaanko sosiaalista, matemaattista, musikaalista, tila-avaruudellista, kirjallista, suullista, kielellistä, kuvataiteellista, kädentaidollista, liikunnallista vai - huh, mitä vielä - lahjakkuutta. Vai kaikkea tätä?

On hyvä, että Opetushallituksessa ollaan kiinnostuneita korostamaan oppilaiden yksilöllisyyttä. Näin kai lahjakkuuksien tukemishanke tulee nähdä.

Mutta yksilöllisiä oppimistapoja ja -kykyjä voidaan varmasti tukea muutenkin kuin lahjakkuuteen tuijottamalla. On totta, että opettaja tarvitsee tietoa myös lahjakkaiden oppilaiden tukemiseen. Mutta niin hän tarvitsee tukea ja tietoa myös muiden - niin hitaiden kuin nopeiden - oppijoiden opettamiseen; kyse on siis erilaisista oppijoista.

Opettajalle on kieltämättä suuri haaste pitää näpeissään luokka, joka on hyvin eritasoinen oppimiskyvyssään.

Silti ratkaisu ei voi olla, että oppilaat jaetaan lahjakkaisiin ja loput keskinkertaisiin, surkimuksiin ja häiriköihin. Se alkaa muistuttaa liikaa 1970-luvun tasoryhmiä, jossa eri kehitysvaiheessa olevat oppilaat luokiteltiin liian aikaisin vuohiin ja lampaisiin.

VOI AJATELLA, että lahjakas oppilas ryhmäytyy ja osaa toimia myös itseään hitaampien oppilaiden kanssa turhautumatta ja joutumatta kärsimään opetuksen puutteesta.

Ja juuri tämän luulisi lisäävän lahjakkaan oppilaan lahjakkuutta entisestään: nopea oppija osaa toimia ja sopeutua erilaisten ihmisten kanssa. Sellaisiin tilanteisiinhan tosielämässäkin joutuu.

Yhdessä oppimaan opetteleminen ja porukkaan kuuluminen luulisi edistävän Opetushallituksen hankkeen tavoitetta suvaitsevaisuuden lisäämisestä lahjakkuuksia kohtaan.

Tehostettu opetus varmasti lisää lahjakkaiden oppilaiden osaamista huimasti. Epäilyksiä kuitenkin herättää, tukeeko erityisasemaan nostaminen herkässä iässä olevaa oppilasta sosiaalistumisessa ja toimeentulemisessa erilaisten ihmisten kanssa.

Tuskin. Ne kuitenkin ovat kaikkein tärkeimpiä taitoja.

LAHJAKKUUDEN - mitä se sitten onkaan - nostaminen erityishuomion kohteeksi tuottaa pahimmassa tapauksessa luokkiin oppilaita (ja kotiin heidän vanhempiaan), jotka ajattelevat itseriittoisuudestaan tunnetun, takavuosien tennistähden John McEnroen tapaan: "Olen epäpätevien ympäröimä!"

Sellaisen asenteen omaavalla ei normaalissa työelämässä ole käyttöä.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.