Lahti oli katastrofi, ei talouden pelastus

Hiihtoliiton toimitusjohtajana vuosina 2001-09 toiminut Jari Piirainen tokaisi Ylen A-talkin lähetyksessä keskiviikkona, että Hiihtoliitto olisi mennyt konkurssiin ilman Lahden MM-kisoja. Höpö, höpö. Hiihtoliitto oli mennä konkurssiin Lahden MM-hiihtojen takia, kiitos kuuden hemomesistä kärynneen hiihtäjän. Lahden dopingkäryjen on arveltu tuhonneen Hiihtoliiton taloutta 3,5 miljoonalla eurolla.

Hiihtoliitto oli köyhä firma 1990-luvulla, mutta Lahden MM-hiihtojen alla vuonna 2001 sillä oli varoja 433 716 euroa. Tilikaudella 2000 Hiihtoliiton tilinpäätös oli 31 869 euroa voitollinen ja 2001 viivan alle jäi 95 869 euroa.

Lahden dopingjupakasta huolimatta Hiihtoliiton tilinpäätös näytti vuodelta 2002 plussaa 309 505 euroa ja vuodelta 2003 voittoa tuli 130 473 euroa. Hiihtoliitolla oli pääomaa vuoden 2003 viimeisenä päivänä 906 122 euroa.

STT:n dopingjutun oikeudenkäyntikulujen ja hulppeiden 90-vuotisjuhlien takia Hiihtoliitto ajatui kassakriisiin vuonna 1999. Hiihtoliitto teki vuonna 1998 miljoonan markan eli 170 000 euron tappion, eikä pystynyt siirtämään kaikkia urheilijarahaston varoja Suomen hiihtourheilun kannatussäätiön tilille vuonna 2000, vaan jäi velkaa. Hiihtoliitto kuittasi silloisen velkansa kannatussäätiölle Euroopan yleisradiounionin (EBU) tv-sopimuksesta marraskuussa 2003.

MAASTOHIIHDON huippu-urheilu nieli 2000-luvun alussa rapiat 800 000 euroa. Hiihtoliiton budjetti oli tuolloin nelisen miljoonaa euroa. Opetusministeriön ja Olympiakomitean tuki oli yhteensä vajaa 1,2 miljoonaa euroa.

Lahden MM-hiihtojen tuotoksi arvioitiin 2,5 miljoonaa euroa. Hiihtoliiton osuudeksi laskettiin 1,5 miljoonaa euroa. Lahden MM-hiihdot menivät talouden osalta hienosti, mutta doping iski takapotkuna vasta myöhemmin, kun sponsorit eivät halunneet tukea ryvettynyttä hiihtoa.

Hiihtoliitto teki kaudella 2004 tappiota 860 567 euroa. Seuraavana vuonna takkiin tuli 463 382 euroa, mutta olympiatalvelta 2006 tilinpäätös näytti voittoa 471 444 euroa. Taloudenpito notkahti jälleen vuonna 2008, jolloin toiminnan tulos näytti miinusta 543 264 euroa.

KUN PIIRAINEN aloitti Hiihtoliiton toimitusjohtajana, oli Hiihtoliitolla omaa pääomaa 433 716 euroa. Kun Piirainen lopetti toimitusjohtajana keväällä 2009, näytti edellisen kauden tase oman pääoman osalta miinusta 746 876 euroa. Piiraisen aikana Hiihtoliiton omasta pääomasta hävisi 1,2 miljoonaa euroa.

Vaikka tulovirta ehtyi, elettiin Hiihtoliitossa Piiraisen aikaan kuin hollituvassa. Toiminnanjohtaja Juha Viertola otti toukokuussa 2009 vastuulleen konkurssikypsän Hiihtoliiton. Hiihtoliitolla oli elokuussa velkaa 1,5 miljoonaa euroa. Liiton budjetti oli tuolloin 5,5 miljoonaa euroa.

Hiihtoliiton pelasti konkurssilta EBU-tuotot ja Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n tuki lokakuussa 2009. Tilikausi 2009 tuotti tappiota 193 000 euroa. Viime vuoden viimeinen päivä oma pääoma oli miinuksella 939 000 euroa.

Tämän vuoden maaliskuussa Hiihtolitto myi puolet Vuokatin urheiluopiston määräysvallasta. Kainuun säätiö ja Kainuun ammattiopisto maksoivat kumpikin Hiihtoliitolle 400 000 euroa eli yhteensä 800 000 euroa. Fonectalta Hiihtoliitto saa sponsorisopimuksen tuottona 400 000 euroa. Opetusministeriö tukee Hiihtoliittoa tänä vuonna 1,12 miljoonalla eurolla.

Hiihtoliiton puheenjohtajan Matti Sundbergin mukaan Hiihtoliitto on velaton tämän vuoden loppuun mennessä. Jos näin käy, on Hiihtoliitto selviytynyt taloudellisesti kuiville Jari Piiraisesta huolimatta.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen urheilutoimituksen esimies