Lakko väistyi, nahistelu jatkuu

Työmarkkinajärjestöjen vääntö yhteiskuntasopimuksesta lähestyy huipennusvaihettaan samaan aikaan kun postilakko päättyi. Keskustelu on silti edelleen kaoottista. Sitä se on ollut lähes koko valmistelun ajan.

EK:n viime viikkoinen päätös ulkoistaa itsensä pois työehtosopimusneuvotteluista ärsytti ay-liikettä. Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT sai siitä hyvän tekosyyn ilmoittaa, että se jää koko yhteiskuntasopimuksen ulkopuolelle.

EK puolestaan sai siitä oman hyvän syynsä. Työantajaliitto ilmoitti eilen maanantaina, että yhteiskuntasopimusta ei synny ilman AKT:ta. SAK:n on siis saatava liittonsa ruotuun tai kaikki kaatuu.

SAK kammoksuu hallituksen pakkolakeja, sillä ne veisivät ay-liikkeeltä roolia yhteiskunnan päätöksenteossa. Ja iskisi työntekijöiden etuihin.

EK oli vielä kesällä kuin kehräävä kissa, sillä hallitus voi hoitaa pakkolaeilla monia järjestön toivomia asioita. Pakkolait olivat EK:lle mieluisia siihen saakka syksyllä, kun hallitus ilmaisi niiden olevan vain määräaikaisia. Se muutti EK:n suhtautumista.

Postilakon sopu oli Posti- ja logistiikka-alan unionille (PAU) voitto. Se sai muurattua jäsentensä palkka- ja työehdot entiselleen. Työnantajan palkanlaskutavoite muuttui pieniksi palkankorotuksiksi.

Toisaalta työantaja voitti joustavuutta ja alihankintaa. Myös kustannuksia aiheuttava muutosturva poistuu.

Postin johdon tavoitteet kustannusrakenteen uusimisesta eivät toteutuneet. Posti kärsii kirjeiden ja aikakausilehtien jakelumäärien laskusta. Rakennemuutosalalla henkilöstön edut ovat keino korjata tilannetta. Tähän Postin johto valtion valtuuttamana pyrki – mutta osin epäonnistui. Virallisesti Posti katsoo väännön kannattaneen.

Postilaisten työtaistelukenraali Heidi Nieminen, Korpilahden Moksista, tiivisti torjuntavoittonsa: ”Työehtosopimuksia ei halpuutettu niin että Posti voisi lähteä markkinahäiriköksi”.

Lausunto on monimielinen ja erikoinen. Posti hakee uusia kilpailuasetelmia, ja työehdot ovat siinä tärkeä osa. Posti on voimalla mukana sille perinteisessä pakettibisneksessä. Uusi kilpailukeino on suoramainosten jakelu koteihin mainoskuoressa. Postilaisten kannalta kilpailukyky on työtä ja kilpailukyvyttömyys työttömyyttä. Vastassa on markkinaehtoisia kilpailijoita ulkomailta ja kotimaasta.

Postilakon päättyminen oli voitto valtakunnansovittelija Minna Helteelle, joka on lähtenyt Kivijärveltä Jyväskylän Lyseon kautta maailmalle. Hän aloitti sovittelijana tämän vuoden alussa. Postilakon purku oli Helteen ensimmäinen suuri näyttö tehtävässä.

Yhteiskuntasopimuksen pitäisi valmistua ensi viikon maanantaina.

Postilakko on nyt pois alta. Silti ennuste suurelle yhteiskuntasopimukselle on melko heikko, sillä työmarkkinajärjestöjen keskustelu on julkisuudessa edelleen nokittelua.

Yhtään yhteistä linjausta neuvottelijat eivät ole tuoneet julki. Työmarkkinajärjestöjen tapa neuvotella on ”kaikki tai ei mitään” -keskustelua. Ratkaisu voi vielä syntyä, mutta se olisi pieni ihme. Valtakunnan asioiden hoito taitaa jäädä hallitukselle. Onnea hallitukselle!

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.