Lapsiköyhyyteen on puututtava

Lapsiköyhyys on Kelan erikoistutkijan Mikko Niemelän mukaan liki kolminkertaistunut 1990-luvun lamasta. Lapsiköyhyys on nyt samalla tasolla kuin 1970-luvun Suomessa.

Sadat tuhannet suomalaislapset elävät köyhyydessä. Kaikkein eniten köyhyys koettelee yksinhuoltajaperheitä ja perheitä, joissa on alle 3-vuotiaita lapsia.

Näissä perheissä joudutaan elämään "kädestä suuhun". Yllättävät menot - kuten pesukonerikko - voivat suistaa perheen talouden raiteiltaan ja ajaa velkakierteeseen. Yksinhuoltaja joutuu joskus jopa tekemään lastensuojeluilmoituksen perheestään selvitäkseen arjesta.

Työssäkäynti on sekä hyvinvointia tuottava että suojaava tekijä. Valitettavasti yksinhuoltajille tarjotaan usein työtä epätyypillisiin työaikoihin, kuten iltaisin tai viikonloppuisin. Työtä ei voi ottaa vastaan, jos lapsille ei järjesty hoitopaikkaa. Köyhyys syvenee.

JUURI JULKAISTU MLL:n ja Kotivinkki-lehden kysely todistaa, että lapsille ja nuorille köyhyys aiheuttaa monenlaista osattomuutta ja häpeää. Köyhää lasta kiusataan helposti, hän jää usein kaveripiirin ja harrastuksien ulkopuolelle.

Suhteellinen köyhyys on lapselle riski mutta kurjimmin ovat asiat niillä lapsilla, joiden vanhemmat eivät mielenterveys- tai päihdeongelmien vuoksi kykene järjestämään lapsilleen edes ruokaa tai muuta huolenpitoa.

Helsingissä taksia ajava ystäväni kertoi soittaneensa taannoin sosiaalitoimistoon ja tiukanneensa kodinhoitajan apua kymmenlapsiselle perheelle, jonka äiti sairastui.

"On vain yksi hoitaja vapaana ja apua tarvitsee myös 8-vuotias lapsi ja hänen kaksi nuorempaa sisarustaan. Heidän vanhempiaan ei ole näkynyt viikkoon kotona", parahti sosiaalityöntekijä.

KELAN KIRJASSA Hyvinvoinnin turvaamisen rajat kolme ulkomaalaista professoria arvioi, että Suomi on liukumassa eroon muista pohjoismaista työmarkkinoiden ulkopuolisten sosiaaliturvan kehittämisessä. Monissa tulonsiirroissa ja palveluissa jako työmarkkinoiden sisäpuolisiin ja ulkopuolisiin on vain korostunut. Vain työmarkkinoilla oleville palvelut, esimerkiksi terveyspalvelut ovat kansainvälisestikin vertailtuna hyvät.

Työmarkkinajärjestöjen sopima sosiaalitupo syvensi kuilua ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja pelkkää työmarkkinatukea tai työttömän peruspäivärahaa saavien välillä. Sopimus kepitti heikoimpia, eli nuoria, pitkäaikaistyöttömiä ja työttömyyskassojen ulkopuolella olevia, kirjoittivat Heikki Hiilamo ja Päivi Mattila-Viro ( Helsingin Sanomat, Vieraskynä 14.2. 2009). He ovat oikeassa.

Työmarkkinatuen taso on laskenut 2000-luvulla, koska sen verotus on kiristynyt. Keskimääräinen ansiopäiväraha sen sijaan on suurentunut koko ajan koska sen perustana ovat työttömyyttä edeltäneet ansiot, Hiilamo ja Mattila-Viro toteavat.

PERHEVÄKIVALTA JA pahoinpitelyt ovat professori Jorma Pihan mukaan keskeisin syy lasten mielenterveyshäiriöihin. Perheensisäisen väkivallan edessä lapsella ei ole vaihtoehtoja.

Kierre jatkuu lasten aikuistuessa. Miehet, joita on lapsena nöyryytetty tai rangaistu syyttä, ovat taipuvaisia pahoinpitelemään vaimojaan, Piha sanoo.

Perheväkivalta pitää vihdoin ottaa vakavasti ja sen kitkemiseen on löydettävä keinoja.

Lasten Kaste -hanke pyrkii runsaan 40 miljoonan euron turvin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä päihde- ja mielenterveyspalvelujen uudistamiseen. Lapsiperheiden palveluista on tarkoitus tehdä kokonaisuus, jossa lapsia ja nuoria tuetaan ensisijaisesti heidän kehitysympäristöissään, kotona, päivähoidossa, koulussa ja vapaa-ajalla. Erikois- ja erityispalveluja tuodaan siihen rinnalle tueksi.

Syytä onkin, sillä nyt palvelujen kenttä on hajallaan ja varhainen tuki perustasolta puuttuu - tai toimintamallit eivät ole käytössä.

Vaikka meillä tunnistetaan lasten ja nuorten ongelmat jo varhain, tunnistus ei useinkaan johda apuun tai hoitoon. Hoitaminen kannattaisi, sillä jopa yli puolet aikuisiän psykiatrisista sairauksista alkaa lapsuudessa. Jopa 20 prosenttia nuorista voi huonosti ja on vaarassa syrjäytyä. Yhden syrjäytyneen nuoren hinta on vähintään miljoona euroa.

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Keski-Suomesta.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.