Laskuharjoitusten politiikkaa

Valmistua pitäisi nopeasti. Koulutuksesta pitää säästää.

Nämä kaksi valtiovallan vaatimusta tuntuvat nuorten arjessa nyt hyvin konkreettisesti. Vaatimukset koskevat niin lukiolaisia, opintoihin vasta hakeutumassa olevia kuin jo opiskelemaan päässeitä.

Lukiolaisille koulutuksesta säästäminen tarkoittaa kurssien vähentymistä. Se taas voi merkitä opintojen venymistä. Valtiovallan kaksi vaatimusta lyövät siis toisiaan korville.

Vastikään helsinkiläisen ystäväperheemme lukiolainen harmitteli sitä, kuinka niukoista kursseista käydään kovaa kisaa: kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Tämän vuoksi lukioaika saattaa venyä, koska haluamilleen kursseille ei pääse ja kurssin suoritus siirtyy hamaan tulevaisuuteen.

Moni lukiolainen suhaa välituntien aikana koulujen välillä, koska omasta koulusta kaikkia kursseja on turha edes odottaa saavansa. Tilanne on tuttu niin Helsingissä kuin Jyväskylässä.

Jyväskylässä lukiokoulutuksen säästöt näkyvät ennen kaikkea kertauskurssien vähenemisenä ja itsenäisen opiskelun lisäämisenä.

Opintoihin hakeutumassa olevat puolestaan törmäävät valtiovallan vaatimuksiin uusitussa hakujärjestelmässä: hallitus yrittää nopeuttaa valmistumista suosimalla haussa niitä, joilla ei vielä ole opiskelupaikkaa. Ajatus on hyvä – mutta vain paperilla.

Hakujärjestelmä nimittäin rankaisee alan vaihtajia, joita kuitenkin on oikeassa elämässä. Alan vaihtajat menettävät haussa ensikertalaisen pisteensä, mutta myös merkittäviä opintososiaalisia etuja.

Siksi viisaat ja varovaiset, laskelmointiin opetetut nuoret eivät enää tee vaihtoehtoisia opintoreittejä kohti unelmien ammattia. Sen sijaan nuoret pitävät välivuoden ja useammankin, jos opiskelupaikka unelma-alalle ei heti aukene. Välivuosien pitäminen ei suinkaan ollut tarkoitus: haku-uudistus siten pikemminkin jarruttaa kuin nopeuttaa nuorten valmistumista.

Opiskelijoiden valmistumista halutaan nopeuttaa myös kesäopiskelulla eli korkeakouluilta vaaditaan kolmatta lukukautta. Samaan aikaan valtiovalta yrittää suitsia opiskelijoiden ympärivuotista työssäkäyntiä.

Nämä kaksi tavoitetta vetävät eri suuntiin. Kesäopiskelu mahdollistaa, että töitä ei enää tarvitse edes yrittää keskittää kesäkuukausiksi. Sen sijaan houkutus työntekemiseen läpi koko lukuvuoden kasvaa eli opiskelusta tulee osa-aikaista. Juuri niin ei pitänyt käydä.

Hallitusohjelmaa tekemässä ollut liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) kertoi yllättyneensä (Ksml 4.6.), kuinka monesta näkökulmasta asioita voi katsoa. Havainnon hän teki oltuaan ensimmäistä kertaa ministeriaitiossa. On huojentavaa kuulla, että hän piti kokemusta opettavaisena.

Berner totesi myös haluavansa tuoda politiikkaan tulos- ja taselähtöistä toimintaa.

Edellä kuvatut muutokset koulutuspolitiikassa taitavat olla hyvä esimerkki paperilla tehdyistä tulos- ja taselaskelmista. Laskuharjoituksiin painottuva politiikka saattaa kuitenkin oikeassa elämässä muuttua aivan päinvastaiseksi kuin oli tarkoitus.

Juuri siksi politiikassa on tärkeää yrittää katsoa asioita monesta näkökulmasta. Ja ainakin ymmärtää, että näkökulmia on monia.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.