Laskuvarjo nopsasti Finnairille

Finnairista on tullut talousuutisten kestoaihe. Ristiriidat lentäjien työehdoista, talousongelmat ja toimitusjohtaja Jukka Hienosen ero ovat pitäneet kansallisen lentoyhtiön otsikoissa. Eikä turhaan.

Finnair on syvissä ongelmissa. Jos yhtiö ei saa leikattua menojaan, nykyuralla se ajautuu vuoden sisällä kriisiin. Finnairin lainoissa on tuloskuntoehtoja eli kovenantteja, joiden perusteella osa yhtiön lainoista laukeaa nykymenolla kerralla maksuun.

Jos näin kävisi, rahoittajat pistäisivät Finnairia lihoiksi. Osa yhtiön lentokoneista menisi myyntiin. Tämän jälkeen lentoyhtiöltä olisi sananmukaisesti leikattu siivet. Pahimmillaan yhtiö menisi vielä konkurssiin.

FINNAIR OLI vielä viime vuosikymmenelle saakka leimallisesti kansallinen lentoyhtiö. Se lensi Helsingistä Eurooppaan ja muualla maailmalle. Helsingin ja kotimaan kaupunkien välinen lentoliikenne oli myös tärkeä osassa yhtiön toiminnassa.

Kansallinen lentoyhtiö lensi kansallisin pelisäännöin. Lentoliikenne oli paljon hienompaa liikkumista kuin juna, auto tai linja-auto. Siksi lentokapteenille piti maksaa ainakin kuusinkertaista palkkaa verrattuna linja-autokuskiin. Myös lentoemäntien palkkataso oli korkealla ilmassa.

2000-luvun alussa Finnairin strategia muuttui. Yhtiö löysi Aasian lennoista vahvan kasvualueen. Helsinki oli näille lennoille oikeassa paikassa. Aasiasta Helsingin kautta Keski-Eurooppaan oli edullisempaa lentää kuin muista Euroopan kaupungeista. Tästä edusta Finnair teki kasvuliiketoimintaa.

Samalla kansallinen lentoyhtiö muuttui kansainväliseksi lentoyhtiöksi. Se altisti itsensä suoralle globaalille kilpailulle. Tässä asetelmassa entiset suojatun markkinan kustannustasot eivät enää päteneet. Vaikka Helsingin sijainti tuo kustannusetua Aasian lennoilla, se ei riitä kattamaan suomalaislentäjien kilpailijayhtiöitä kovempia palkkoja.

Finnairin mukaan palkkoja on laskettava 20 prosenttia. Tai sitten tehokkuutta on nostettava 10 prosenttia ja palkkoja laskettava 10 prosenttia.

Tämä on karvas tilanne Finnairin väelle.

VALTIO ON Finnairin suuri omistaja (56 prosenttia). Valtio on myös ilmoittanut, että omistus on strategisesti tärkeä.

Mutta onko valtio enää oikea omistaja Finnairille?

Finnairin lentoliikenteestä enää 12 prosenttia on kotimaassa. Suuri osa kotimaan lentoreiteistä on jo siirtynyt Finncommin ja muiden pienten lentoyhtiöiden väreihin.

Finnair on yllättävän nopeasti irtautunut kotimaan lentoliikenteestä. Ja yhtiö aikoo edelleen siirtää vuoroja alihankkijoille.

Kysymys nyt kuuluukin. Onko valtion perusteltua omistaa Aasian lentoliikenteeseen ja Helsingin ulkomaalentoihin keskittynyt yhtiötä? Vain olisiko kansallisen infrastruktuurin kannalta perustellumpaa omistaa osuus jostakin kotimaan syöttöliikenneyhtiöstä?

TV-LUPA kallistuu neljä prosenttia. Korotus on pienempi kuin mitä Yleisradio halusi.

Kouluissa ja sosiaalipuolella vastaavia määrärahankorotuksista voidaan vain uneksia.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen päätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.