Lasten asia etenee

Etelä-Sudan on liittynyt YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Somalia on ilmoittanut ratifioivansa sopimuksen, mutta YK ei ole vielä saanut ratifioimisasiakirjoja tallennettavikseen.

Vuonna 1989 hyväksytty lasten oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeusasiakirja. Etelä-Sudan on sopimuksen 195. sopimusvaltio. Somalian jälkeen Yhdysvallat on ainoana maana sopimuksen ulkopuolella.

Uusista tulokkaista Etelä-Sudan on sisällissodasta ja maailman korkeimmasta äitiyskuolleisuudesta kärsivä maailman nuorin valtio ja Somaliaa pidetään käytännössä romahtaneena valtiona. Se, että sopimus nähdään noissakin maissa merkittävänä, kertoo lapsista koko ihmiskuntaa yhdistävänä tekijänä: Kaikilla päättäjillä ja tärkeillä ihmisillä on omia lapsia. Ja lasten tila on aika valehtelematon koko yhteiskunnan elämänlaadun mittari.

Yhdysvalloissa sopimusta vastustavat varsinkin oikeistolaiset ja uskonnolliset konservatiivipiirit, jotka haluavat vaalia Yhdysvaltain kansallista kontrollia sisäpolitiikassa ja vanhempien auktoriteettia kasvatusasioissa. Yhdysvallatkin on toki ratifioinut perussopimuksen kaksi lisäpöytäkirjaa lapsisotilaista ja lasten käytöstä seksibisneksessä.

Lasten oikeuksien sopimus koskee jokaista alle 18-vuotiasta lasta – maailman kaikki lapset ovat yhtä tärkeitä. Voima tulee velvoittavuudesta. Sopimus velvoittaa valtiot harkitsemaan ensisijaisesti lapsen etua ja takaamaan lapsille yhdenvertaisen kohtelun sekä oikeuden kehittyä ja osallistua yhteiskuntaan.

YK:n lastenjärjestön Unicefin entinen pääjohtaja J.P. Grant on tiivistänyt sopimuksen keskeisen sisällön muotoon ”lasten oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia”. Unicefille sopimus mahdollistaa työn lasten hyväksi kansallisuuksista, uskonnoista tai poliittisista näkemyksistä riippumatta.

Sopimuksen jälkeen maailman lasten tilanne on parantunut merkittävästi. Lapsikuolleisuus on puolittunut vuodesta 1990. Koulunsa aloittavien poikien ja tyttöjen suhde on tasoittunut. Silti maailmassa on yhä kymmeniä tuhansia lapsisotilaita, noin 150 miljoonaa lapsityöläistä, miljardi lasta elää konfliktialueilla ja 20 miljoonaa pakolaisina. Lapsuutta tuhoavat voimat ovat vahvoja.

Suomessa lasten oikeuksien sopimus saatettiin voimaan vuonna 1991. Lasten kuritusväkivallan Suomi kielsi toisena maana maailmassa jo vuonna 1984.

Enää emme ole eturivissä.

Maailman kenties haavoittuvimpia ihmisiä ovat köyhien maiden vammaiset lapset. Harvoin heitä edes rekisteröidään väestötietoihin. Kouluun tai hoitoon pääsyn sijasta heidän elämänsä on usein väkivaltaa, hyväksikäyttöä ja heitteillejättöjä.

Suomi ei ole ratifioinut vammaisille lapsille tärkeää vammaisten oikeuksien yleissopimusta vuodelta 2007 ja on saanut kansainvälisiltä ihmisoikeuselimiltä kuten YK:n lapsen oikeuksien komitealta huomautuksia hitaudestaan.

Mutta Kataisen–Stubbin hallitukselta vammaissopimuksen ratifiointi lensi maaliskuun riitelyfarssissa samaan romukoppaan kuin hallituksen monet muutkin hankkeet. Ratifioimatta jäi myös lasten oikeuksien sopimuksen kolmas lisäpöytäkirja valitusoikeudesta lapsiasiapäätöksissä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Kehu kääntyy itseään vastaan

Kolumni: Hevosurheilu on sitkeiden ihmisten laji

Kolumni: ”Totuus astuu vallan alle, vääntyy ja katkeaa”

Kolumni: Sademetsäpalot uhkaavat koko maapalloa

Kolumni: Wowittajan paluu

WoWittajan odotettu paluu

Kolumni: Kuka tekisi fiktio-Docventuresin?

Kolumni: Typerät ideat ovat uusiutuva luonnonvara

Kolumni: Aasialaiset uskovat yksilön vastuuseen

Kolumni: Trump mokasi mahdollisuutensa napapiirillä turvauduttuaan tyypilliseen pikkumaisuuteensa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.