Lasten tuskalla otsikoihin

Maailman nuorimmassa valtiossa Etelä-Sudanissa sisällissodan osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimukset tulitauosta ja vallanjaosta. Afrikan unioni AU on puolestaan päättänyt 7 500 sotilaan monikansallisesta operaatiosta Nigerian koillisosia terrorisoivaa Boko Haram -islamistijärjestöä vastaan.

Periaatteessa noiden viime päivien uutisten Afrikasta pitäisi olla myönteisiä. Katsotaanpa niitä tarkemmin.

Etelä-Sudanissa on sodittu ainakin 15 kuukautta. Sodan kumpaakin osapuolta on syytetty etnisistä puhdistuksista. Kuolleita on yli 10 000 ja pakolaisia yli 1,5 miljoonaa. Etelä-Sudan on öljyntuottajamaa, mutta lähes puolet maan 11 miljoonasta asukkaasta elää humanitaarisen avun varassa.

Huono uutinen on, että osapuolet ovat aikaisemmin kirjoittaneet ainakin kuusi vastaavaa tulitaukosopimusta, jotka eivät ole johtaneet mihinkään. Tavallaan huono uutinen on sekin, että monetkaan meistä eivät ole edes tienneet valtiosta nimeltä Etelä-Sudan saati siellä riehuvasta sisällissodasta.

Nigeria on niin ikään öljyntuottajamaa, lisäksi Afrikan suurin talous ja maailman talouksien vertailussa sijalla 21. Silti se on niin hajanainen, huonosti hallittu ja korruptoitunut, ettei se pysty saamaan kuriin islamistikapinallisiaan. Boko Haramin väkivaltaisuuksissa on vuoden 2009 jälkeen kuollut yli 13 000 ihmistä ja pakolaisia on toista miljoonaa. Nyt Nigerian naapurimaat Tshad ja Kamerum ovat ryhtyneet omin päin sotatoimiin Nigeriassa estääkseen islamistien levittäytymisen alueilleen.

Maailman uutisvirtojen kannalta Etelä-Sudanissa ja Nigeriassa on paljon samaa. Täältä katsottuna molemmat ovat liian etäisiä paikkoja kiinnostaakseen ylipäätään ketään. Etelä-Sudan onkin unohdettu. Nigeriassa taas Boko Haram on käyttänyt kaiken kekseliäisyytensä tuottaakseen niin pöyristyttäviä rikoksia, että ne ylittäisivät uutiskynnyksen myös Euroopassa.

Lapset ovat varma julkisuusvaltti myös ihmisyysrikosten maailmanmarkkinoilla. Koillis-Nigerian koululaisten tappaminen asuntoloihinsa tai myynti orjiksi ja lapsivaimoiksi on uutinen täälläkin. Toisaalta ei sitten ole ihme, että vain kolmasosa nigerialaislapsista käy ylipäätään enää koulua.

Lapset ovatkin kaikkien selkkausten ensimmäisiä ja suurimpia kärsijöitä. YK:n lastenavun ja kulttuurin järjestöt Unicef ja Unesco arvioivat, että koulutuksen ulkopuolelle jää maailmassa noin 121 miljoonaa lasta ja nuorta. Puolet peruskoulun ulkopuolelle jäävistä on kotoisin konfliktialueilta.

Juuri nyt Unicef tarvitsisi noin 2,76 miljardia euroa kriiseistä kärsivien lasten auttamiseen eri puolilla maailmaa. Kyseessä on Unicefin kaikkien aikojen suurin hätäapuvetoomus – aseellisista konflikteista kärsii jo useampi kuin yksi kymmenestä maailman lapsesta.

Vetoomussummalla Unicef saisi apunsa piiriin 62 miljoonaa lasta 71 maassa ympäri maailman. Olennaista avustustyössä on ennalta ehkäisy, yhteisöjen auttaminen varautumaan tuleviin katastrofeihin. Näin pienennettäisiin kriisien kustannuksia tulevaisuudessa.

Lähes kolme miljardia euroa on toki paljon rahaa, mutta suomalaiset käyttävät lähes saman summan alkoholiin puolessa vuodessa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.