Laukaa Jyväskylään? Miksi ei?

Kuntaliitosten tarpeettomuudesta tai tarpeellisuudesta on keskusteltu vuosikymmeniä.

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan liitos oli tulenarka keskustelunaihe 1970-luvulta aina 2000-luvun alkuvuosiin saakka. Liitosta ajettiin ja vastustettiin kiivaastikin. Ja välillä kaikki osapuolet halusivat haudata asian hiljaisuuteen, sillä mielipide-erot olivat niin vahvoja.

Kuntaliitokset ovat olleet edellisellä ja nykyisellä hallituskaudella poliittisen johdon tavoitelistalla.

Kuntaliitosten on sanottu olevan erityisesti tarpeellisia kaupunkiseuduilla. Liitokset jäntevöittävät kaavoitusta ja tuovat palvelujen järjestämiseen koko alueen kokonaisharkinnan.

Osa liitettävän kunnan asukkaista näkee asian yleensä toisin. Liitos vie palvelut kauaksi.

Kuntarakenne kuvaa edelleen 1960- ja 1970-lukujen maailmaa. Tuolloin työ oli yleensä kotikunnassa. Sen ajan melko vähäiset julkiset palvelut saatiin omasta kunnasta. Samoin ostokset tehtiin kotikulmilla.

Liikkuminen oli hidasta ja kallista. Henkilöautot eivät olleet joka kodin liikkumisvälineitä ja tietkin olivat hitaita. Esimerkiksi Hankasalmelta ei käyty viikonloppuostoksilla Jyväskylässä. Nyt tuota liikennettä on paljon.

Nykykunnat ovat jääneet liikkumisen muutoksessa jalkoihin. Todellisuudessa keskuskaupungista on tullut monien palvelujen keskipiste.

Suurten kaupunkien naapurikunnat ovatkin toimivassa symbioosisuhteessa keskuskaupunkiin. Ne hyötyvät kaupungin palveluista ja välttyvät itse näin osalta investoinneista. Usein naapurikunta vetää veronmaksukykyisiä ja kaupunkikeskustaan jää vähäveroista väkeä.

Jyväskylän seudulla liitosselvitykset hakevat ratkaisua Jyväskylän ja Muuramen yhdistymiseksi. Muuramessa asiaa vastustetaan.

Liitosselvittelyjen kummajainen on Jyväskylässä se, että Laukaa ei kuulu samaan pakettiin.

Vaikka Laukaan keskusta on vain parinkymmenen kilometrin päässä kävelykadulta, kunta suuntautuu nyt muualle.

Jyväskylän johto on selitellyt, että Laukaa voisi olla maalaismaisen Keski-Suomen ydinkunta.

Silti kartalta katsottuna Laukaa on Jyväskylän talous-, asiointi- ja työssäkäyntialuetta. Siksi olisi luonnollista, että Muuramen lisäksi Laukaa ja muitakin Jyväskylän naapurikuntia olisi samassa liitosselvityksessä.

Toinen asia sitten on, ovatko kuntaliitokset ylipäätään järkeviä. Saadaanko niillä laskettua kustannuksia? Ja säilyvätkö palvelut paremmin suuressa kuin pienessä kunnassa?

Jyväskylässä (133 000 asukasta) asuu nykyisin lähes puolet keskisuomalaisista (275 000). Jos Jyväskylän seudulla tehtäisiin aidosti asiointi- ja työssäkäyntialueen mukainen Jyväskylä, selvästi yli puolet keskisuomalaista olisi jyväskyläläisiä.

Keskuskaupungin ja muiden kuntien kokoero paisuisi näillä kaupunkiseutujen liitoksilla melkoiseksi.

Kuntien toiminta olisi silloin kovin erilaista. Isojen ja pienten kuntien Suomessa olisi kaksi erilaista kuntatodellisuutta.

Kuntaliitokset eivät ratkaise läheskään kaikkia kuntapuolen ongelmia. Silti voi perustellusti ajatella, että kuntaliitoksista puhutaan liikaa. Ja tehdään liian vähän.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.