Lehden toimitus nuorentuu

Keskiviikkona Keskisuomalaisessa ilmestyy muutaman vuoden tauon jälkeen nuortensivu. Sivun kohderyhmää ovat 13-17-vuotiaat, ja tekijät ovat samanikäisiä.

Keskisuomalaisen Muksut-sivun tuottaja, toimittaja Maija Voutila ja liitetuottaja Päivi Lehikoinen kokosivat joukon pääasiassa lehtitalossa parin viime vuoden aikana harjoitelleista tettiläisistä eli työelämään tutustujista.

Mukana on myös kuvittajia kuvataidekoulusta sekä sanataiteen opiskelijoita nuorten taiteen perusopetuksesta. Kaikkiaan nuortensivulla on nyt 18 toimittajaa. Mukana on yläkoululaisia, lukiolaisia ja ammattikoululaisia.

Nuoret viettivät joulukuussa yhden lauantain Keskisuomalaisen toimitalossa kouluttautumassa uuteen tehtäväänsä ja ideoimassa tulevien sivujen sisältöä. Tulokset näkyvät kevään aikana joka toinen keskiviikko, vuoroviikkoisin Erä ja luonto -sivun kanssa.

LUKEVATKO tulevaisuuden nuoret sanomalehtiä tai ylipäänsä painettua viestintää? Varmasti lukevat.

On totta, että tämän päivän nuorilla on vahva suhde visuaalisuuteen. He hakevat tietoa YouTubesta siinä missä tällainen täti vielä vanhanaikaisesti "googlettaa".

Nuorten tyttöjen suosima aikakausilehti tutki muutama vuosi sitten uudistettujen verkkosivujensa vaikutusta painetun lehden kiinnostavuuteen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että nuoret käyttivät lehteä ja lehden verkkopalvelua erilaisiin tarkoituksiin.

Verkkosivut olivat paikka, jossa kommentoitiin painetun lehden sisältöä ja käytiin keskustelua, hengailtiin kavereiden kanssa virtuaalisesti. Painettu lehti sen sijaan oli elämys isolla Eellä; lehden ilmestyminen oli juhlapäivä, johon saatettiin valmistautua ostamalla suklaalevy lehden kanssa nautittavaksi.

Samalla tavoin sanomalehden lukemiseen liittyy myös nuorilla omia rituaaleja. Koululaisilla on harvoin aikaa lukea lehteä aamuisin mutta kotiinpaluun hetkeen kuuluu keskittyminen lehteen vaikkapa kaakaomukin ääressä.

Viikko sitten Keskisuomalaisessa Otavan kustannusjohtaja Minna Castrén arvioi kirja-alan digitalisoituvan hurjaa vauhtia. Silti hän ei pelkää painetun kirjan menettävän suosiotaan vaan uskoo lukulaitteiden löytävän vain rajallisen kuluttajakunnan.

Kokenut kustannusjohtaja näki nimenomaan nuorisokirjojen elävän nyt erittäin vahvaa aikaa. Harry Potterin valtava maailmanlaajuinen suosio ei ollutkaan yksittäinen ilmiö.

SANOMALEHDEN lukemisella on vaikutusta nuorten koulumenestykseen, jopa elämässä pärjäämiseen. Tämä oli selkeästi Jyväskylässä tehdyn PISA-jatkotutkimuksen tulos muutama vuosi sitten.

Tämän talven Pisa-tulokset osoittivat 15-vuotiaiden poikien lukutaidon hälyttävän huonoksi Keski-Suomessa ja muualla Väli-Suomessa. Heidän lukutaitonsa taso painui 33 OECD-maan keskiarvon alapuolelle. Yhtä heikkoja oppimistuloksia ei Suomessa ole koskaan aiemmin mitattu lukemisessa.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen varapäätoimittaja.