Lentokenttä hiipuu vai kuolee?

Jyväskylän lentokentän matkustajamäärät ovat laskeneet alle puoleen kymmenessä vuodessa. Viime vuonna matkustajia oli 105 000, kun vuonna 2000 kentän kautta kulki 235 000 lentomatkustajaa.

Suuri osa maamme lentokentistä huojuu. Taloudellisesti kannattaa vain seitsemän lentokenttää maamme runsaasta kahdestakymmenestä kentästä.

Lentoasemia pyörittävä Finnavia pudotti viime syksynä lentokenttämaksuja. Näin tuettiin kotimaan reittien säilymistä. Suurinta osaa kotimaan lennoista operoi kotimainen Finncomm, joka sai näin kaipaamaansa helpotusta liiketoiminnalleen.

Finnavian alennetut maksut ovat voimassa ensi vuoden loppuun saakka. Jos maksuja sen jälkeen korotetaan entiselle tasolle, kotimaan lentoliikenteellä on jälleen vakava paikka.

Käytännössä viime syksynä kovimman vuorokarsinnan kohteeksi olivat vaarassa joutua Jyväskylän, Porin ja Seinäjoen lentokentät. Onneksi maan hallituksessa nähtiin tilanteen vakavuus. Finnavian maksualennuksilla estettiin kenttien hiljeneminen.

Apu on vain väliaikaista.

Jyväskylässä joudutaan lähivuosina vakavasti miettimään, mikä on lentoliikenteen tulevaisuus. Nykyisellä kehityskululla Tikkakosken lentoaseman lentoliikenne hiipuu hiljalleen hautaan.

Lentoliikenteeseen on löydettävä uusia toimintamalleja. On myös nähtävä, että lentoliikenne on osa yhteiskunnan liikenneverkostoa.

Nopeat junayhteydet voivat parin vuosikymmenen kuluessa korvata lentoliikenteen Väli-Suomessa. Kun Helsingin kaukojunat menevät aikanaan lentoaseman kautta, juna-lento yhdistelmien kilpailukyky paranee.

Keski-Suomelle nopean junayhteyden merkitys kasvaa. Jämsän ja Lahden oikorata voisi korvata lentoliikennettä. Mutta niin kauan kuin junalla olemme Tampereen takamaata, lentoliikenne on välttämätöntä.

METSON Rautpohjan tilanne on nopeasti paranemassa. Keväällä tehtaalla on jo täystyöllisyys. Metson toimitusjohtaja Jorma Eloranta suhtautui Keskisuomalaisen haastattelussa (27.1.) näkymiin muutenkin toiveikkaasti.

Metson tilaukset todistavat suhdannekäänteen tapahtuneen. Vienti vetää ja Suomi on menossa nousuun. Myös Keski-Suomen vientiyrityksillä on paranevia aikoja.

Kotimarkkinakysynnässä tämä vuosi lienee pienen kasvun tai tasamaan aikaa. Kuntien ongelmat ovat vasta edessä. Niistä kuulemme ehkä eniten ensi vuonna.

VAPO JUHLI toissapäivänä 70-vuotisuuttaan. Yhtiö pitää pääkonttoriaan Jyväskylässä. Valtio-omisteisten yhtiöiden pääkonttorit ovat yleensä Helsingissä. Vapoakin sinne on vuosien varrella hamuttu, mutta onneksi näin ei ole tapahtunut.

Vapo perustettiin sodan keskellä polttopuuhuollon hoitajaksi. Siitä se on kehittynyt monipuoliseksi energia-, saha-, ja puutarhapuolen yhtiöksi.

Vapon tulevaisuus on hyvä, jos yhteiskunta panostaa kotimaiseen energiaan ja bioenergiaan eli sinivalkoisuuteen.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen päätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.