Lihavat vuodet ovat ohi Latviassa

Tästä piti tulla todellinen Latvian nykyhistorian riemuvuosi. Tasavallan itsenäistymisestä tuli marraskuussa kuluneeksi 90 vuotta, itsenäisyyden palauttamiseen johtaneen prosessin käynnistäneen Kansanrintaman perustamisesta 20 vuotta lokakuussa. Maa oli tukevasti Euroopan unionissa ja sotilasliitto Natossa. Euroopan nopeimpiin kehittyjiin kuulunut talous takoi vuodesta toiseen yli kymmenen prosentin kasvulukuja.

Neuvostoliitosta irtauduttuaan Latvia valitsi erittäin liberaalin markkinatalouden. Valtteina olivat myös korkeasti koulutettu työvoima, alhaiset työvoimakustannukset ja hyvät yhteydet Länsi-Eurooppaan.

Lupaavien näkymien houkuttelemina monet eurooppalaiset, varsinkin ruotsalaiset pankit tulivat Latviaan heti 1990-luvun alussa. Ne saivat hallita markkinoita, sillä Latvian heikot ja lyhytikäiset hallitukset luottivat talouskasvun vetureina enemmän tulokkaisiin kuin kokemattomiin ja köyhiin omiin pankkeihinsa. Luotonanto paisui valoisien talousnäkymien jatkuessa holtittomaksi.

NYT TILANNE on toinen. Latvian talous on romahtanut taantumaan, jonka päivä päivältä synkkenevissä ennusteissa arvioidaan syvenevän Suomen 1990-luvun laman tasolle, ehkä jopa kymmenen prosenttia miinusmerkkiseksi.

Vierailuillaan Suomessa 1990-luvun alussa uudelleen itsenäistyneen Latvian kansalaiset kuuntelivat kummeksuen isäntiensä lamapuheita ja toivoivat Luojalta edes tuonhetkisen Suomen kaltaista taloutta talouskriiseineen. Nyt toive on toteutunut. Kysyntä ja kulutus ovat romahtaneet, kauppa- ja vaihtotaseen vajeet ovat hälyttäviä, työttömyyden ennakoidaan nousevan kymmeneen prosenttiin, tuontienergian hinta nousee ja asuntojen hinnat ovat romahtamassa.

Ennen taantumaa koko EU-alueen korkein inflaatio jylläsi Latviassa erityisesti asunnoissa. Asuntokuplaa on yleensä pidetty talouden ylikuumenemisen varmana oireena. Kun asuntojen hinnat ylittivät palkansaajien tulot, rahoitus otettiin valuuttalainoina, koska luottamus valuutan vakauteen oli itäeurooppalaiseen tapaan sokeaa. Ulkomaisen pääoman määrä näkyy Latviassa valtavana kauppa- ja vaihtotaseen vajeena, ja valtiontalous on raskaasti alijäämäinen.

Toisin kuin toisessa ylivelkaantuneessa maassa Islannissa, Latviassa keskeiset pankit ovat ulkomaisia, ja kansainvälinen rahoituskriisi pakottaa ne kaihtamaan riskejä ensimmäiseksi ulkomaisissa toiminnoissa. Latvian rahamarkkinat ovatkin lukkiutuneet.

Latvian liikenneministeri Ainars Slesers suositti vielä syksyllä Latviaa omaksumaan talousvaikeuksissaan "Suomen mallin" eli lopettamaan Venäjän arvostelemisen esimerkiksi Georgian tapahtumien vuoksi ja suuntaamaan taloutta Venäjän rahakkaille markkinoille. Nyt kun Venäjäkin on samassa talousmyllerryksessä, ei tästäkään konstista ole enää apua.

KANSAINVÄLINEN VALUUTTARAHASTO IMF, muut kansainväliset rahoituslaitokset ja EU ovat laatineet Latvialle 7,5 miljardin euron tukipaketin, josta 1,8 miljardia euroa tulee Suomelta, Ruotsilta, Tanskalta ja Norjalta. Tarkoituksena on varmistaa maan pankkijärjestelmän likviditeetti sekä talouden vakauttaminen. Suomen valtio joutuu Latviaa tukeakseen ottamaan lainaa kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta kuten Islanninkin kohdalla.

Suomalaisia ajatus toisten kulutusjuhlien maksumieheksi ryhtymisestä ei ymmärrettävästi ilahduta. Pientä lohtua suo se, että IMF vaatii aina luottojensa vastikkeeksi julkisten menojen rajuja leikkauksia, joten latvialaisilla menee vastaisuudessa vielä heikommin. Latvian parlamentti hyväksyi tiukan talouden tervehdyttämisohjelman viime viikolla. Matokuuri heikentää entisestään valmiiksi kuihtunutta kotimaista kysyntää ja lisää julkisen sektorin työttömyyttä.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.