Liiankin ihastuttava idea?

Kumppanuutta seurakunnalle on tarjonnut Valtiontalon ostajat Järvi-Suomen Asunnot Oy ja Royal House Oy, joille Jyväskylän kaupunki päätti viime viikolla myydä Valtiontalon ja viereisen tyhjän tontin.

Kokonaisuuden hintalapuksi tuli 700 000 euroa, koska Alvar Aallon suunnitteleman rapakuntoisen Valtiontalon saneeraus maksaa vähintään kymmenen miljoonaa euroa.

Seurakunnan tiedote tässä vaiheessa oli hieman yllättävä, sillä karhu on oikeasti vielä kaatamatta: Valtiontalon kauppa ei ole saanut vielä lainvoimaa, minkä vuoksi myös ostajat ovat halunneet pidättäytyä kertomasta suunnitelmistaan.

Idea Valtiontalosta seurakuntatalona kuulostaa ainakin ensi kuulemalta oikein hurmaavalta: on sunnuntai, kirkkokansa astelee kaupunginkirkosta Kirkkopuiston laidalle messun jälkeen kirkkokahveelle, joka on katettu Valtiontalon tyylikkääseen saliin valkeille liinoille. Kirkkoherrakin kipaisee virkahuoneeseensa ja koko virastoväki on saatu jälleen saman katon alle. Ehkäpä ex-apulaiskaupunginjohtaja Ahti Vielmakin ihastuu ideaan niin, ettei enää halua valittaa tehdyistä kaupoista...

Seurakunta perustelee kiinnostustaan ihan hyvillä perusteilla. Sisäilmaongelmien tyhjentämän keskusseurakuntatalon saneeraus maksaisi jopa 8,5 miljoonaa euroa. Valtiontalossa voisi päästä halvemmalla.

Kirkkoherra Arto Viitala kertoi torstain Keskisuomalaisessa, että tilannetta selvitetään perinpohjaisesti tammikuun loppuun saakka. Selvitettävää onkin, eikä pelkästään päätöksentekoa varten.

Seurakunnan on ymmärrettävä roolinsa verovaroin toimivana, kristillismoraalisiin arvoihin sitoutuneena julkisyhteisönä. Valtiontalossa ollaan lähdössä kumppaniksi bisnesmiesten kanssa. Molemmat bisnesmiehet ovat rehellisiä ja maineikkaita toimijoita, siitä ei ole epäilystä. Mutta kiinteistösijoittajien ja -kehittäjien päämäärä on tehdä ei vain hyvää, vaan mahdollisimman hyvää bisnestä. Ostaa huokealla, saneerata, periä vuokraa ja tilaisuuden tullen myydä voitolla.

Seurakunnan päämäärä ei voi olla tehdä hyvää bisnestä, mutta huonoakaan sillä ei ole varaa tehdä. Jos seurakunta lähtee osakkaaksi Valtiontalon kiinteistöosakeyhtiöön, se olisi sekä osaomistaja, että vuokralainen. Jokainen miljoona, jonka seurakunta kiinteistöyhtiöön laittaa, parantaisi myös Valtiontalon ostajien ostoksen arvoa.

Kylkiäiseksi saatu tyhjä tontti on ostajilleen yhä parempi ostos, mutta seurakunta ei hyödy tontista mitään. Se olisi maksumiehenä Valtiontalon saneerauksessa ja maksaisi saneerauksen todennäköisesti toiseen kertaan vuokrissa, jonka tasoa tai nousua se ei pysty yksin hallitsemaan.

Kirkkovaltuutettu Pertti Reinikainen, kolmannen sektorin kiinteistömoguli ja harras kristitty veti aamukahvit sieraimeensa, kun luki uutisen Valtiontalo-suunnitelmasta. Reinikaisen mielestä seurakunnalla pitäisi olla kaikessa toiminnassaan silmät ristissä, ei euroissa. Näin ei ole kuitenkaan ollut, todistaa Reinikainen.

Reilut pari vuotta sitten seurakunta myi Tapani Rautiaisen yhtiöille 3,5 miljoonalla eurolla kiinteistöpaketin, johon kuuluivat Keljon kirkko, Kypärämäen kirkko, Lohikoskella ja Halssilassa sijainneet rivitalot sekä kerrostalot Keltinmäessä ja Halssilassa.

Ainakin kirkot tontteineen ja rakennusoikeuksineen ovat vaihtaneet jo omistajaa eteen päin. Myös Reinikaisen johtama Jyväskylän nuoriso- ja palveluasunnot ry (JNP) ostatteli seurakunnalta Kypärämäen kirkkoa ja olisi rakentanut tontille rivitalollisen palveluasuntoja vanhuksille.

Keltinmäen kerrostalon JNP olisi niin ikään ostanut tuetun asumisen kohteeksi. Kypärämäen kirkosta eli seurakuntakodista Reinikainen haaveili Suomen ensimmäistä kolmannen sektorin omistamaa ja ylläpitämää kirkkoa.

Mutta Rautiaisen tarjous oli seurakunnan mielestä parempi, siis euroissa mitaten. Nyt Kypärämäen kirkon ympäristöön laaditaan uuden omistajan aloitteesta asemakaavamuutosta. Luonnoksessa kirkon ympärille on hahmoteltu omakotitalotontteja ja kirkko-seurakuntakotirakennuksen käyttötarkoitusta muutetaan niin, että sitä voi käyttää liiketilana, asumisessa tai vaikka yksityisenä päiväkotina.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.