Liikaa tai liian vähän

Vesi on elämän perusedellytys. Nykyisin näyttää yhä useammin siltä, että se jakautuu kovin epätasaisesti. Sitä on joko liikaa tai liian vähän.

Filippiinejä koettelee parhaillaan taifuuni Hagupit. Yli miljoona ihmistä on evakossa ja maan koko armeija on hälytystilassa. Myrskytuhoihin oli varauduttu edellisvuotta paremmin. Vuosi sitten taifuuni Haiyan tappoi samoilla alueilla yli 7 000 ihmistä ja jätti yli neljä miljoonaa kodittomiksi. Tuhannet kotinsa menettäneet asuvat yhä teltoissa.

Taifuunin tuhovoima ei rajoitu myrskyyn. Hagupit etenee hitaasti, mikä tietää valtavia sademääriä. Sateet aiheuttavat tulvia ja maanvyöryjä eli vahinkoja rakennuksille ja maataloudelle. Myöhemmin tulvia seuraavat likaantuneesta juomavedestä aiheutuvat vesiperäiset epidemiat. Joka viides lapsikuolema kehitysmaissa johtuu muutoinkin ripulista.

Jo etukäteen pelättiin, että Hagupit aiheuttaisi suuria tuhoja Filippiinien pääkaupungin Ma–nilan alavissa slummeissa, vaikka myrsky osuisi miljoonakaupunkiin vain osittain. Huoli kertoo sen, että luonnonkatastrofeillakin on yhteiskunnallinen luonteensa.

Köyhimmät ihmiset ovat haavoittuvimpia myös luonnonvoimien edessä. Heillä ei ole varaa ottaa turvallisuutta elämänsä lähtökohdaksi – kodit on kyhättävä niille alueille, jotka liian vaarallisina eivät muille kelpaa.

Ilmastonmuutosta ja maapallon lämpötilojen nousua seuraava Maailman ilmatieteen järjestö WMO pitää erityisen poik–keuksellisena ja huolestuttavana korkeita lämpötiloja merialueilla. Merten lämpötilojen nousussa on suuria alueellisia vaihteluja, mutta päiväntasaajan alueella merten lämpötilojen nousu kasvattaa suoraan trooppisia myrskyjä synnyttävien merialueiden pinta-aloja, joten myrskyjen voi olettaa yleistyvän.

Ja samaan aikaan vedestä on pulaa. Kiinan elintarvike- ja lääkeviraston mukaan lähes neljäsosa Kiinan puhdistetusta pullovedestä on heikkolaatuista. Kiinassa on tavallista keittää juomavesi tai ostaa se pullotettuna, koska maan makean veden varat ovat niin saastuneita.

Ilmastomuutoksen aiheuttama merenpintojen nousu uhkaa ensimmäisenä Malediivien kaltaisten saarivaltioiden koko olemassaoloa. Nyt Malediiveilla on konkreettisempi vesiongelma. Pääsaarella asukkaat ovat suolanpoistolaitoksella riehuneen tulipalon vuoksi olleet jo useita päiviä ilman juomavettä, ja yhteiskuntarauha on häiriytynyt asukkaiden tapellessa vesipulloista. Eriarvoistava ”luonnonvarapolitiikka” näkyy tässäkin: vesikriisi ei vaikuta turismilla elävän maan luksushotelleihin, joilla on omat sähkö- ja suolanpoistolaitokset.

Ilmastokokoukseen Perun pääkaupunkiin Limaan kokoontuneet diplomaatit ja asiantuntijat voivat omin silmin todistaa yhtä ongelmistaan, Andien jäätiköiden sulamista. Andien maiden kansantuotteet ovat täysin riippuvaisia sateista ja kasteluvedestä.

Viranomaisarvion mukaan yli 40 prosenttia Perun vuoristojäätiköistä on sulanut 40 vuodessa. Lima sijaitsee aavikolla ja saa käyttövetensä jäätiköiltä alkavista joista. Samaan aikaan jään sulaminen kasvattaa tulvariskiä. Vettä on siis sekä liikaa että liian vähän.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.