Liitos vasta pakon edessä

Kuhmoisissa on talven aikana tehty kaksi kuntarakenneselvitystä. Toinen Kangasalan ja Pälkäneen kanssa, toinen Jämsän. Vanha hämäläispitäjä olisi selvitellyt yhteiskuvioita myös Padasjoen ja Asikkalan kanssa, vaan nämä eivät halunneet.

Kuhmoisissa on aina tunnettu vetoa Päijät-Hämeeseen, mutta tämä tie on tukossa, pullautettiinhan Kuhmoinen ensimmäisenä ulos muutaman vuoden takaisesta Suur-Lahti -hankkeestakin. Niinpä keksittiin Kangasalan suunta.

Kangasala-Pälkäne -selvitys päätyi näkemykseen uudesta Kangasalasta, johon Kuhmoinen ja Pälkäne liittyisivät. Syntyisi Pirkanmaan toiseksi suurin kaupunki ja maan suurin kesämökkikunta, joka ulottuisi Tampereen vierestä Päijänteen rannalle.

Palvelurakenne tosin olisi hajallaan, esimerkiksi Kangasalta Kuhmoisten kirkolle on matkaa 70 kilometriä. Kuhmoisissa jo laskettiin etäisyydestä olevan etuakin: palveluja olisi pakko säilyttää reunamilla, yksi tärkeä vaalittava on oma pikku lukio.

Jämsän-Kuhmoisten liitoksen selvitysmies, kokenut kuntaprofessori Pentti Meklin kannattaa selvittämäänsä liitosta, koska se hyödyttäisi ennen kaikkea Kuhmoista helpottaen sen palvelujen järjestämistä tulevaisuudessa. Jämsä sen puoleen kuin Kangasalakaan eivät liitosta tarvitse. Eivätkä muuten halua.

Mitäpä Kangasala kaukaisella Päijänteen rannalla tekisi? Jämsässä taas on raskas kokemus kolmesta liitoksesta, jotka ketjuttivat henkilöstön irtisanomissuojan 14 vuoteen. Jämsällä ja Kuhmoisilla on jo luonteva avoliitto, jossa Jämsä tuottaa Kuhmoisten terveyspalvelut ja tuottaisi mielellään jatkossakin. Jämsäläisten mielestä yhteistyötä voisi tehostaakin, mutta ilman liitosta.

Kuhmoinen on kuntajoukosta heikoimmassa asemassa, vaikka sen talous onkin kohtuullisella tolalla. Mutta tulevaisuus on epävarma, kunnan tulot ovat paljolti valtionosuuksissa, jotka ovat vähentyneet ja Meklinin mukaan niiden varaan laskeminen on äärettömän epävarmaa.

Väestö vanhenee ja vähenee. Pienikin vuotuinen vähennys tuntuu 2 300 asukkaan kunnassa. Samalla vähenevät verotulot.

Mutta taloudenkin ennustaminen on vaikeaa. Valtuuston puheenjohtaja Mira Jokinen muistuttaa, että vuonna 2007 konsultti ennusti kunnalle lähivuosina yli viisi miljoonaa alijäämää, sen sijaan nyt onkin kolme miljoonaa ylijäämää. Kuntapäättäjien ja selvitysraporttien kuulemistilaisuuksien yleisön enemmistön kanta on, että itsenäisenä pysytään niin kauan kuin mahdollista.

Muutokset voivat tosin tulla äkkiä, rakennuksiin on kertynyt korjausvelkaa ja muitakin investointeja on tehtävä, esimerkiksi kovasti odotettu laajakaista. Milloin tulee hetki, jolloin verotulot ja valtionavut putoavat niin alas, että itsenäinen tie päättyy?

Naapurissa Längelmäellä rahat loppuivat 1 700 asukkaan kohdalla. Vaihtoehtoina olivat isot irtisanomiset terveystoimessa ja viimeisten kyläkoulujen lakkautus tai kuntaliitos. Jälkimmäinen valittiin, mutta kahtalaisen suuntautumisen takia kunta jaettiin Jämsän ja Oriveden kesken.

Kun hetki tulee, tarvitaan valmiutta nopeisiin päätöksiin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.