Lipposesta tuli hallitusongelma

Paavo Lipposen romahdus oli vaalien ennakkoon ennustettu yllätys ja tuloksen suuri selittävä tekijä.

Sosiaalidemokraatit ovat olleet kolmekymmentä vuotta presidenttipuolue. Mauno Koiviston, Martti Ahtisaaren ja Tarja Halosen presidenttisarja katkeaa, kun SDP:n pitkäaikainen puheenjohtaja ja ex-pääministeri Lipponen ei saanut edes omiensa kannatusta.

Mielipidetiedustelut kertoivat tästä jo ennen vaaleja. Silti monta kertaa kävi mielessä, onko Lipposen luvuissa jokin ennustevirhe.

Ei ollut.

Ilmeisesti moni sosiaalidemokraattien kannattaja ajatteli äänestäessään, että presidentinvaali ei ole puoluevaali. He lähtivätkin äänestämään henkilöä ja silloin ääniä meni erityisesti Pekka Haavistolle (vihr.) ja Sauli Niinistölle (kok.).

Haavisto hyötyi sosiaalidemokraattien rivien hajoamisesta. Haavisto veti liberaalihenkisiä demareita, jotka viime vaaleissa olivat Halosen takana.

Monelle sosiaalidemokraatille Lipponen oli liian oikeistolainen. Lisäksi Lipposen johtajuusvuosilta oli jäänyt paljon hampaankoloon. SDP vei silloin maata liian oikealle, taisi perusdemari nyt ajatella.

Vasemmalle voi pian olla sosiaalidemokraattien tie.

Lipposen katastrofaalinen vaalitulos on SDP:lle vakava paikka. Viime eduskuntavaaleissa puolue pääsi historiansa yhdellä huonoimmista äänimääristä onnekseen maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Se peitti kannatuksen rapautumisen ja vei puolueen hallitukseen.

Puheenjohtaja Jutta Urpilaisen asema vahvistui ministeriydestä.

Nyt edessä on sisäinen kritiikki. Puoluesihteeri Mikael Jungnerin asema on ainakin hutera.

Maan hallitukselle SDP:n rökäletappio tietää hankaluuksia. Monipuoluehallitus on puolueiden pakkoavioliitto eikä siinä ole ideologisia sidoksia. Siksi sen toimintaa ohjaavat käytännön sopimukset – ja sopimusväännöt.

SDP saattaa ottaa hallituksessa entistä kovemman linjan. Puolue yrittää ajaa roimasti omia tavoitteitaan hallituksessa saadakseen kannatuksen nousuun.

 

Perussuomalaisille vaalitulos ei ollut voitto eikä tappio. Eduskuntavaalien ja mielipidetiedustelujen kasvuhuuma on ainakin hetkeksi ohitse.

Moni Timo Soinin joukkoja eduskuntavaaleissa äänestänyt antoi nyt äänensä Paavo Väyrysell e (kesk.).

Väyrysen vaalitulos tulkitaan keskustassa puolueen kannatuksen käännekohdaksi. Eduskuntavaalien ja kesän galluppien romahdus voi nyt olla ohitse. Tilanne tuoneekin keskustaväelle lisää intoa kunnallisvaaleihin.

 

Toisesta kierroksesta tulee jännittävä. Haavisto keräsi suurissa kaupungeissa, kuten Jyväskylässä ja Helsingissä, lähes yhtä suuren kannatuksen kuin Niinistö.

Maaseudulla Niinistö oli selvästi suositumpi kuin Haavisto.

Iso osa Väyrysen kannattajista saattaa siirtyä Niinistön taakse. Silti kaikki on toisella kierroksella mahdollista.

Äänestäjät miettivät lähipäivinä kantojaan. Ne kulkevat konservatiivi–liberaali-jakolinjalla mutta vähän myös akseleilla oikeisto-vasemmisto ja ehkä myös nuoret-ikääntyneet.

 

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.