Lisää kiviä vaikealla tiellä

Makedoniassa on viime päivät yritetty toipua viikonvaihteen väkivaltaisuuksista. Taisteluissa Kumanovon albaanienemmistöisessä kaupungissa kuoli ainakin 22 ihmistä ja kymmeniä haavoittui.

Valtaosan terrorismisyytteistä saaneista kerrotaan olevan albaaneja Makedonian pohjoisnaapurista Kosovosta. Ainakin kaksi hallituksen ministeriä ja tiedustelupalvelun päällikkö ovat eronneet.

Koko juttu on kovin sekava. Makedonian pääministerin Nikola Gruevskin mukaan yli 40 taistelijan joukko oli lymynnyt Kumanovossa jo pitkään hautoen iskuja julkisiin kohteisiin. Osalla oli kuulemma taistelukokemusta myös Lähi-idästä.

Kosovo on tuominnut kansalaistensa osallistumisen hankkeeseen. Makedonian oppositio on jo jonkin aikaa vaatinut pääministerin eroa ja sanoo hallituksen lavastaneen etnisen kriisin viedäkseen huomion pois kiusallisemmista asioista kuten laajasta ihmisten puhelinten salakuunteluvyyhdistä. Hallitus on vastannut salakuuntelusyytöksiin viittaamalla nimeämättömiin ulkomaisiin vakoilijoihin.

Kosovon–Makedonian alueelle on jo pitkään liittynyt monenlaista rikollisuutta sekä kiinnostusta raaka-aineisiin ja luonnonvaroihin kuten Kosovon nikkeliin, Trepcan alueen kivihiileen, Makedonian vesivaroihin tai mahdollisiin kaasu- ja öljyputkilinjauksiin.

Etnisiä kriisejä ei Makedoniassa tarvitse liiemmälti lietsoa. Sen tietävät esimerkiksi ne yli 2 300 suomalaista, jotka palvelivat maassa YK:n rauhanturvaajina 1990-luvulla.

Makedonia oli hajonneen Jugoslavian köyhin tasavalta, mutta liittovaltion hajoamissodilta se välttyi ja itsenäistyi ainoana ilman verenvuodatusta, pitkälti juuri YK:n rauhanturvaajien ansiosta. Ongelmat alkoivat vasta hajoamissotien jälkeen.

Lähes kolmannes Makedonian hieman yli kahdesta miljoonasta asukkaasta on albaaneja. Vuonna 2001 albaanisissien ja hallituksen turvallisuusjoukkojen yhteenotot uhkasivat paisua sisällissodaksi.

Sotilasliitto Naton voimin vuonna 1999 alkanut Kosovon sota Serbian joukkojen karkottamiseksi Kosovosta oli Makedonialle suuri takaisku. Sotaa paenneista noin miljoonasta albaanista suurin osa hakeutui Makedoniaan. Selkkaus tukki Makedonian ainoan suoran maayhteyden läntiseen Eurooppaan ja myrkytti väestöryhmien välit. Seuraavina vuosina tilannetta rauhoitettiin ensin Naton ja sitten Euroopan unionin operaatioilla.

Naapurimaa Kreikka on parhaan kykynsä mukaan pitänyt Makedoniaa kansainvälisesti eristettynä maiden nimikiistan vuoksi. Kreikan nykyinen talousahdinko on ollut myrkkyä myös Makedonialle, sillä ennen vaikeuksiaan Kreikka oli kolmanneksi suurin investoija Makedoniassa.

Makedonia raotti hieman kriisihistoriaansa keskisuomalaisille kymmenisen vuotta sitten, kun maan presidentti Branko Crvenkovski kävi Jyväskylässä pitämässä Martti Ahtisaari -luennon.

Vieraalla oli selkeä viesti: ”halu kytkeä riitaisan historian kuormittamat kansat määrätietoisesti Euroopan valtavirtaan, Euroopan omaan historiaan”. Tuon tien valinnan välttämättömyyden presidentti mielsi näin jälkikäteen katsoen kaukonäköisen laajasti, kun hän puheessaan ehdotti myös Ukrainan ottamista EU:n jäseneksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.