Lisää melskettä Euroopassa

Euroopassa kriisi jatkuu. EU-komissio esittää viisaudessaan keskiviikkona taas uusia ehdotuksia, joilla nykyisen kaltainen kriisi on määrä poistaa ja estää tulevaisuudessa.

Ehdotukset sisältävät vaihtoehtoja euroalueen yhteisten valtionvelkakirjojen eli eurobondien aikaansaamiseksi sekä joukon tapoja, joilla euroalueen maiden budjettikuria valvottaisiin entistä tiukemmin.

Samaan aikaan Euroopan keskuspankkia vaaditaan yhä kuuluvammin aloittamaan samankaltainen setelirahoitus, jonka Yhdysvaltain ja Britannian keskuspankki ovat toteuttaneet. Vain EKP:llä on riittävät voimavarat pysäyttää Italian ja Espanjan velkakriisi.

Tätä kriisiä eurobondit eivät sen sijaan ratkaise, eivätkä keskeiset vahvat euromaat niitä edes halua. Keskeisimmät eurobondiratkaisut vaativat EU:n perussopimuksen muuttamista, ja se vie kauan sikäli kuin onnistuu lainkaan.

Tällaisia ratkaisuja olisivat euromaiden nykyisten valtionlainojen konvertointi eurobondeiksi ja kaikkien uusien valtionlainojen liikkeellelasku yhteisellä takuulla eurobondeina. Lievemmässä versiossa euromaiden yhteisesti takaamilla eurobondeilla katetaan jokaisessa euromaassa velkatarpeesta tietty osa, ja sen ylittävät valtionlainat olisivat edelleen kansallisia.

KOMISSIO esittää kolmattakin vaihtoehtoa, joka ei vaatisi sopimusmuutosta, mutta on muuten sählä: Tiettyyn rajaan asti voitaisiin laskea liikkeelle eurobondeja, mutta euromaiden rajatulla takuulla, joten ainakin heikoimmat eurotaloudet joutuisivat käyttämään myös muita vakuuksia saadakseen kohtuuhintaista rahaa markkinoilta.

Selvää on, että joka ikinen eurobondiajatus vaatii taakseen tiiviimmän julkistalouksien ohjauksen kuin tähän mennessä on sovittu, tai ne toimisivat täysin päinvastoin kuin on tarkoitus.

HUHUJEN MUKAAN EU-komissio esittääkin itselleen myös suoraa oikeutta tehdä muutosehdotuksia kansallisiin budjeteihin, jotka sille on jo uusien sääntöjen mukaan annettava tutkittaviksi ainakin päälinjoiltaan. Saman huhun mukaan EU-komission edustajan pitäisi myös päästä kansallisiin parlamentteihin selvittämään ja puolustamaan budjettiehdotuksiaan.

Uutistoimisto Reutersin nettisivuilla jopa arveltiin, että Saksa, Hollanti ja Suomi kannattavat lämpimästi tällaista ajatusta, jotta talouskuri saadaan aikaan rupumaihin. Tyypillinen taloustoimittaja ei ole lainkaan ymmärtänyt, kuinka isosta asiasta puhuu. Komission edustaja voi korkeintaan olla kuultavana valtiovarainvaliokunnassa, jos sielläkään - täysistuntosalin puhujapönttöön hänellä ei ole mitään asiaa.

Kansalliset parlamentit, eurooppalaisen demokratian ykkösvallankäyttäjä, ovat kerta kaikkiaan koskemattomia. Suomessa edes presidentti ei saa avata suutaan eduskunnassa kuin valtiopäivien avajaisissa, vaalikauden päättäjäisissä ja astuessaan virkaansa eduskunnan edessä.

Vallankahmaisuehdotusten sijasta Brysselissä pitäisi pikaisesti päättää, pystytäänkö niin kutsutun väliaikaisen vakausvälineen tulivoimaa kasvattamaan lainkaan, vaikka EU-johtajat siitä jo sopivat. Juuri nyt näyttää siltä, että asian voi unohtaa.

MAAILMALLA Yhdysvaltain kongressin pääpuolueet eivät pystyneet sopimaan budjettileikkauksista, joten taistelun melske sielläkin kuuluu jatkossakin. Suomessa on muutama päivä aikaa saada kokoon työmarkkinoiden raamisopimus. Jos ei saada, pankkilakko kruunaa sen melskeen heti.

Kirjoittaja on taloustoimittaja ja Keskisuomalaisen avustaja.