Lisää opiskelupaikkoja!

Viime viikon positiivisiin uutisiin kuului ehdottomasti opetusministeriön päätös vähentää Jyväskylän ammattikorkeakoulun aloituspaikkoja aiottua vähemmän. Alkuperäinen 189 paikan leikkaussuunnitelma olisi merkinnyt musiikin koulutuksen loppumista kokonaan.

Jyväskylän ammattikorkeakoulusta lähtee 149 aloituspaikkaa ensi vuonna. Ammattikorkeakoulu olisi toki vetovoimaisuutensa ja tuloksellisuutensa perusteella ansainnut selvitä ilman minkäänlaisia vähennyksiä. Saavutettua tulosta voi pitää silti torjuntavoittona.

Suomesta katoaa lähivuosina yli kaksituhatta ammattikorkeakoulujen aloituspaikkaa, mitä perustellaan ikäluokkien pienenemisellä. Alueellisesti paikkoja lähtee eniten Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Lähivuosien leikkaukset tuntuvat hätiköidyiltä ja ylimitoitetuilta, koska viime vuosina tuhansia nuoria on vuosi toisensa jälkeen jäänyt vaille jatkokoulutuspaikkaa. Heistä osa on vaarassa ajautua pitkäaikaistyöttömiksi.

 

Valtioneuvoston hyväksymän kehittämissuunnitelman mukaan koulutusta pitää vähentää erityisesti kulttuurialalla, mutta myös matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla. Ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaa sopeutetaan ennakoinnin pohjalta vastaamaan tulevaisuuden työvoimatarpeita.

Kuinkahan hyvin tulevaisuuden työvoimatarpeita oikeasti osataan ennakoida? Se on varmasti selvää, että sosiaali- ja terveysalalla sekä opetuksessa työpaikkoja riittää.

Luovien alojen koulutuksen väheksyntä epäilyttää. Kulttuuri- ja viihdeteollisuus on globaalisti kasvussa. Suomen kulttuuriviennillä on vielä paljon potentiaalia.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu on jo myynyt Venäjälle viihdeteollisuuden johtamiseen ja markkinointiin painottuvaa Art Management and Marketing Training -koulutusohjelmaa. Tämänkaltaiselle osaamiselle ennustetaan kovaa kysyntää eri puolilla maailmaa.

 

Ammattiopisto on ammattikorkeakoulun ja yliopiston tavoin oppilaitos, joka houkuttaa hakijoita ympäri Keski-Suomea ja jopa maakunnan ulkopuolelta. Niinpä tänäkin keväänä ensisijaisia hakijoita on toistatuhatta enemmän kuin aloituspaikkoja.

Yhteiskuntatakuu sisältää koulutustakuun peruskoulun päättäville. Mielenkiintoista on nähdä, kuinka tämä toteutuu Keski-Suomessa.

Kehysriihessä yhteiskuntatakuun rahoitusta suunnattiin pääkaupunkiseudulle. Valtakunnallisesti tavoitellaan edelleen 10–15 prosentin leikkausta koulutuspaikkoihin.

Pääkaupunkiseutu on päättäjiä lähinnä ja toki siellä on eniten väestöä. Suhteellisesti näyttää kuitenkin käyvän niin, että kaikkein vaikeinta jatkokoulutukseen pääsy kotimaakunnassaan on Keski-Suomen nuorille.

Mikä neuvoksi? Maakunnan rajoja tuskin haluamme sulkea. Eri puolilta Suomea saapuvat opiskelijat ovat kautta aikojen vireyttäneet Jyväskylän kaupunkikuvaa.

Maakunnan päättäjien olisi yhteisvoimin saatava opetusministeriö ymmärtämään keskisen Suomen erityisasema. Koulutuspaikkojen määrää ei voi katsoa pelkästään alueen väestöpohjan mukaan niin kauan kun nuoret voivat vapaasti hakeutua houkuttelevimpiin oppilaitoksiin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.