Lohikäärme on hölmö nimi pelottavalle taruolennolle

Sanat ja varsinkin niiden alkuperät ovat kiinnostavia. Monesti ne paljastuvat muualta tulleiksi. Mikäli lainanantajakieltä hallitaan jonkin verran ja esimerkiksi yhdyssanan alku kyetään kääntämään, vieras jälkiosa voidaan liittää sitä muistuttavaan suomen sanaan, joka jollain tapaa tuntuu muodostavan järjellisen kokonaisuuden ensimmäisen osan kanssa.

Useimmiten tällaiset alkuperän selitykset eli kansanetymologiat ovat virheellisiä.

Jokunen tuoreista tuotoksista herättää lievää ihmetystä. Ruotsin sanasta svartsjuk (musta + sairas) päästään lähinnä äänteelliseen samankaltaisuuteen tukeutuen mustasukkaisuuteen. Mitä sukkien värillä on tekemistä kyseisen tunteen kanssa? Ei mitään. Mustankipeä sopisikin huomattavasti paremmin kuvaamaan sydäntä kaihertavaa mielipahaa.

Lohikäärmeen lähtökohtana on puolestaan vanha ruotsalainen sana floghdragi, joka tarkoittaa lentokäärmettä. Varhaisemmasta kirjakielestä lentokäärme löytyy, mutta jossain vaiheessa määriteosa flogh on yhdistetty loheen. Lohen ja käärmeen risteymä ei välttämättä näytä kuviin ikuistetulta tulta syöksevältä siivekkäältä hirviöltä, joten termin kelvollisuus tarueläimen nimeksi on arveluttavaa.

Melko epälooginen on myös kuvaannollinen käsite työmyyrä. Hellyttävä, hieman kömpelöltä vaikuttava kontiainen ei liene ahkeruuden perikuva, kun taas ruotsin arbetsmyra-sanan jälkiosan muurahainen on.

Kun vieraaseen kieleen on tutustuttu lähinnä kuullun pohjalta, ovat väärinkäsitykset olleet ymmärrettäviä. Amerikansuomeen on pesiytynyt leikkisä haukkuma sanomakonna ’peijakas’ (son of a gun poika + tuliase, arkisesti pyssymies). Samantapainen ilmaus on sanomapitsi ’paskiainen’ (son of a bitch poika + narttu).

Eivät suomalaiset ole ainoita, jotka ovat halunneet järkeistää asioita. Englannin artichoke on italiassa muodossa articiocco (arabian al harshuf). Art(i) oli mahdollinen englannissa, ja jälkiosa on mukautunut muotoon choke. Jos ei artisokkaa osannut syödä sopivalla tavalla, tukehtuminen uhkasi.

Ruotsista löytyy sana fältkajak ’kenttäkajakki’. Sana on lainattu saksasta, jossa melotaan muun muassa taiteltavalla kanootilla, Faltkajak (taitos + kajakki). Tällöin käyttö ei rajoitu sotilaallisiin yhteyksiin.

Saksan Maulwurf ’maamyyrä’ (kuono + heittäminen) on selitetty siten, että se heittäisi kuonollaan maata. Sanan aiempi merkitys on ollut kuitenkin kasanheittäjä. Ahma ei ole saanut nimeään Vielfraß (paljon + ruoka) ruokailutottumustensa perusteella, vaan kyseessä on vanha norjalainen lainasana fjeldfross (vuori + kissa).

Selittämällä hyvä tulee, vaikka vähän mutkan kautta. Tulkintojen avulla saamme uuden ja oudon ikään kuin hallintaan.

Kirjoittaja on kielenkäytön tutkija.