Loppukiri pinteeseen

Suomen eduskuntavaalit käynnistyvät ennakkoäänestyksellä keskiviikkona ja vaalipäivään on vajaat kaksi viikkoa. Kansa pääsee valitsemaan äkkikatsomalta siivousporukan. Menoleikkaukset ovat hallinneet julkista keskustelua ihan liikaa. Olisiko loppusuoralla kasvun eväiden vuoro?

Tärkeintä on saada maahan toimintakykyinen hallitus. Se joutuu joka tapauksessa sekä leikkauspuuhiin että tukemaan kasvua. Kilpailu menoleikkausten suuruudesta on ollut lähinnä typerää.

Valtion menojen neljän miljardin euron lisäsäästöjen tavoite, jonka virkamiehet laskivat tarpeelliseksi, on aika ylivoimainen yhdelle vaalikaudelle. Esimerkiksi koko työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan lakkauttaminen ei vielä riittäisi siihen. Vähemmälle huomiolle virkamieslaskelmassa jäi se, että se oli laadittu yhden prosentin talouskasvun varaan.

Juuri nyt maailma ei helpota suomalaista talouskasvua. Päinvastoin. Venäjän talouden raju alamäki niistää kasvutoiveita. Valitettavasti myös maailman kasvukeskuksesta Yhdysvalloista on viime aikoina tullut hyvinkin ristiriitaista dataa. Siksi euron alamäkikin dollaria vastaan on tasaantunut. Yhdysvaltain keskuspankin koronnostojen alkuajankohta on markkinaennusteissa lykkäytynyt edelleen kohti tämän vuoden loppua ja dollari on heikentynyt.

Viime viikon lopuksi julkistettu marraskuun työllisyyskasvu Yhdysvalloissa oli niin paljon alle odotusten, että markkinoilla asemoidutaan jonkin verran uudelleen vielä tämänkin viikon alkaessa. Surkuhupaisaa tietysti on, että juuri työllisyyslukua saatetaan myöhemmin korjata rajustikin, mutta sillä taas ei välttämättä ole suuria vaikutuksia siinä tilanteessa.

Sen sijaan elvytysmylly pyörii nyt kaikkialla sekä Euroopan ja Japanin rahankylvön että jenkkien, brittien ja monen muun maan poikkeusmatalien ohjauskorkojen voimin.

Kansainvälinen valuuttarahasto julkistaa kevätennusteensa, joka luvannee taas jonkin verran parempaa vuoden loppua kohti. Ainakin edeltäneet neljä vuotta se on tehnyt samoin joka kevät. Joka vuosi reaalimaailma on lopulta kehittynyt ennustetta heikommin.

Koska maailma tuskin on valmis, kyllä se talouden kysyntäpuolikin sieltä joskus piristyy. Suomalaiskeskustelussahan on jumituttu kokonaan tarjontapuoleen. Tottakai työikäiset pitää saada töihin. Juuri nyt huolestuttaa enemmän työn kysyntä kuin sen tarjonta.

Valtio ei ole mikään olosuhteiden panttivanki. Se voi tukea kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamista ruuhkakeskuksiin ja ruveta laittamaan pahasti rapautunutta tiestöä kuntoon. Ei riitä, että tukkirekkojen kokoa kasvatetaan, jos niillä on vain muutama kulkukelpoinen väylä.

Kirjoittaja on taloustoimittaja ja Keskisuomalaisen avustaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.