Loppuuko meiltä maito?

Keski-Suomi on ollut perinteisesti pienten maitotilojen maakunta. Maitotilojen määrä on kuitenkin viime vuosina vähentynyt liki kymmenen prosentin vuosivauhtia.

Jäljelle jäävät tilat ovat toki entistä suurempia, mutta silti maakunnassa tuotetaan maitoa yhä vähemmän. Kehitys näyttää jatkuvan samansuuntaisena.

Lehmät lähtevät monelta maatilalta sukupolvenvaihdoksen yhteydessä, vaikka perheestä olisi löytynyt tilalle jatkaja. Maitotilallisen elämä on paljon sidotumpaa kuin vaikkapa lihakarjan kasvattajan.

Suuressa osassa Suomea yli puolet maatalouden kaikista myyntituloista tulee maidosta. Tilat hankkivat tuloillaan koneita ja palveluja, mikä vahvistaa koko seutukunnan elinvoimaa.

Valio laskee työllistävänsä koko maassa kymmeniätuhansia ihmisiä, kun otetaan huomioon myös välilliset työpaikat kuljetuksissa, kaupassa, maatalouden palveluissa ja tarviketuotannossa.

Maatilojen autioituminen näkyy kyläkuntien hiljenemisenä, mutta sillä on heijastuksensa myös maakuntien keskuksiin. Keski-Suomessa maito kulkee maatiloilta pääasiassa Jyväskylän ja Äänekosken meijereihin.

Jyväskylän meijeri Laukaantiellä käyttää vuosittain yli 200 miljoonaa litraa maitoa, josta se jalostaa maitoa, piimää ja kermaa. Meijeri työllistää lähes 300 henkeä.

Maakunnan toinen meijeri Äänekosken Rotkolassa on erikoistunut sinihomejuuston valmistukseen. Työntekijöitä on noin 70.

Meijerien tavoitteena on saada raaka-aineensa mahdollisimman läheltä. Äänekosken meijeri on onnistunut tässä erinomaisesti: maito tulee keskimäärin 26 kilometrin päästä. Juustojen valmistukseen kuluu vuodessa noin 15 miljoonaa litraa pohjoisen Keski-Suomen maitoa.

Jos maito loppuu maakunnasta, mikä on maakunnan meijereiden tulevaisuus?

Maitotilan isännyys tai emännyys on yhä harvemman nuoren toiveammatti. Suuret investoinnit, EU:sta tulviva säädösviidakko ja suomalaisen maatalouspolitiikan epävarmuus aiheuttavat unettomia öitä kylmähermoisimmallekin.

Yleinen asennekaan ei maanviljelijää suosi. Siinä missä nuoria yrittäjiä muuten nostetaan jalustalle ja kiitellään isänmaan toivoiksi, maatalousyrittäjä saa kuulla elävänsä yhteiskunnan tukien varassa.

Vaikka ruuan hinta nousee, tuottajan siitä saama korvaus pienenee. Kauppa pystyy kasvattamaan katteitaan keskittymisen voimalla; kahden vähittäismyyntiketjun markkinaosuus on Suomessa jo yli 80 prosenttia.

Hallituksen kaavailema kuntauudistus sisältää uhkia, jotka toteutuessaan varmasti kiihdyttävät nuorten pakoa maatiloilta. Esimerkiksi perusopetusta järjestettäisiin suunnitelmien mukaan vain kunnissa, joissa syntyy vähintään 50 lasta vuodessa.

Paikallislehti Viispiikkinen oli koonnut tietoa pohjoisen Keski-Suomen väestöennusteista. Vuosina 2008–2010 Karstulassa oli syntynyt keskimäärin 38 lasta vuodessa, Kannonkoskella 14, Kivijärvellä ja Kyyjärvellä 12.

Jos näiden nykykuntien alueilla vielä kymmenen vuoden päästä joku perheellinen maitotilallinen asustaa, kenties pienokaiset pistetään maitoauton kyydissä maakuntakeskukseen kouluun.