Love Guru meni vatuiksi

Vuosittaiset Razzie-palkinnot, virallisesti Golden Raspberry Awards, on annettu jälleen suunnilleen samoihin aikoihin kuin Oscaritkin. Razzieita jaetaan edellisen vuoden huonoimmille elokuville. Ensi vuonna vietetään juhlavuotta, kun Razziet jaetaan 30. kerran.

Kuten Oscareita ei oikeasti jaeta vuoden parhaimmille elokuville, niin Razzieita eivät saa vuoden huonoimmat elokuvat. Paremminkin pitäisi puhua vuoden suurimmista pettymyksistä. Razzien saa varsinkin, mikäli alittaa itsensä perusteellisesti tai tyylitaju pettää täysin. Razzie-voittajat ovat ihmisiä ja elokuvia, joiden olisi pitänyt pystyä paljon parempaan.

TÄMÄN VUODEN suurvoittaja oli karsea komedia Love Guru, jonka pääroolin esittäjä Mike Myers palkittiin myös. Ei siksi, että Myers olisi surkea koomikko, vaan siksi, että hän ei sitä nimenomaan ole. Paitsi Love Gurussa. Paris Hilton palkittiin eri elokuvista sekä naispääosasta että naissivuroolista. Erityisesti itseäni ilahduttaa Uwe Bollin elämäntyöpalkinto. Boll edustaa aitoa huonoutta, jossa ei ole mitään muita sävyjä kuin surkeus.

Oscar-voittajista päättävät Oscar-akatemian jäsenet. Razzieilla on samantapainen järjestelmä, Golden Raspberry Award Foundation. Siihen pääsevät mukaan tavitsetkin. Tosin se maksaa muutamasta kympistä pariin sataseen/vuosi. Palkinto on käytännössä kultamaalilla päällystetty muovinen vadelma, jonka arvo on 4,89 dollaria.

SATTUNEESTA SYYSTÄ Razzie-voittajat eivät yleensä saavu paikan päälle noutamaan palkintoaan. Poikkeuksiakin on kuten Bill Cosby, Paul Verhoeven, Ben Affleck ja Halle Berry. Razzie ei välttämättä ole elokuvalle surkea juttu. Palkinto merkitsee usein lisääntynyttä dvd-myyntiä. Ihmiset ovat uteliaita ja haluavat nähdä, onko elokuva todella niin surkea kuin väitetään. Raha ei haise, ei varsinkaan Hollywoodissa.