Luhanka sinnittelee itsenäisenä

Luhanka on kuuluisa pienuudestaan. Luhankalaisia on runsaat 800. Eläkeläisten osuus on suuri, lasten ja nuorten pieni. Viime vuonna Luhangassa syntyi kuusi lasta.

Aina ei ole ollut näin. Viime vuosisadan alkupuolella Luhanka oli Mikkelin lääniin kuulunut itähämäläinen omalla tavallaan vireä paikkakunta.

Sitä todistaa 1890-luvun alussa rakennettu kirkkokin.

Vielä 1930-luvulla luhankalaisia oli kolme kertaa enemmän kuin nyt.

Oli useita kauppoja, säästöpankki ja edelleenkin osuuspankkina voimissaan oleva osuuskassa, meijeri, Tammikosken myllyt ja monia kartanoina tunnettuja suurtiloja, Huuskola, Koivumäki, Nisula, Tammilahti, Vanhonen, Ånäs…

Sekin on syytä mainita, että monien toimeentulo oli niukkaa. Eduskuntavaaleissa luhankalaisten enemmistö äänesti aina vasemmistoa 1950-luvun lopulle saakka.

LUHANGAN sijaintia ei nähty huonona. Jyväskylään on maanteitse matkaa 60 kilometriä ja laivat liikennöivät sekä Jyväskylään että Lahteen.

Mutta kaikki on mennyt toisin. Luhanka on jäänyt sivuun ja seurauksena on ollut vuosikymmeniä jatkunut välillä nopeampi ja toisinaan taas hitaampi taantuma.

Mutta sitkeästi luhankalaiset ovat halunneet säilyttää paikallishallinnon asiat omissa käsissään. Itsenäisyyden puolustajat sanovat, että omasta kunnasta luopuminen merkitsisi vähäisten palvelujen menettämistä. Toiset taas sanovat, että mitä palveluja tässä enää on menetettäväksi. Omat kunnalliset palvelut merkitsevät lähinnä vanhainkotia ja kunnllaista kotisairaanhoitoa. Lähes kaikki muut lakisääteiset palvelut ostetaan naapurikunnilta.

Lääkärille olisi asianmukaiset tilat, mutta lääkäriä ei ole. Hammaslääkäri ottaa potilaita vastaan kahtena päivänä viikossa.

Alakoulut toimivat kirkonkylässä ja Tammijärvellä. Yläaste ja lukio käydään Joutsassa. Tammijärven alakoulusta on kehittynyt seudullinen koulu. Oppilaita on Luhangan lisäksi Joutsasta, Sysmästä ja Korpilahdelta, joten osa oppilaista on kaupunkilaisia.

Luhangan suunta on kiistatta Joutsa, jonka kanssa kunnallisten palvelujen lisäksi on paljon muutakin yhteistä.

KESKI-SUOMEN pienin kunta on kuin taajaväkinen yhdyskunta 1920- ja 1930-luvuilla paitsi, että Luhanka on kaikkea muuta kuin taajaväkinen.

Taajaväkinen yhdyskunta oli kunnan osa, jolla oli oma valtuusto. Esimerkiksi käy Vaajakoski, jolla oli Jyväskylän maalaiskuntaan kuuluvana taajaväkisenä yhdyskuntana oma valtuusto päättämässä paikallisista asioista.

Onko niin, että luhankalaiset haluavat pitää omassa päätösvallassaan kunnan omistamien laajojen metsien käytön ja ylipäänsä maankäytön suunnittelun, esimerkiksi Päijänteen rantojen kaavoituksen?

Voisiko Suomessa olla hyvinkin pieniä itsenäisiä kuntia, joissa hallintoa hoitaisi vaikkapa vain yksi virkamies, kuten muualla Euroopassa? Varsinaiset kunnalliset palvelut järjestettäisiin laajemmissa - esimerkiksi seutukuntien puitteissa, mutta lähidemokratia toteutuisi paikallisesti kaikkein tärkeimmiksi koettavissa asioissa.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimituksen esimies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.