Lukiokin vie työelämään

Työttömyys jatkaa Suomessa kasvuaan. Uutiset suurista yrityksistä kertovat useimmiten yt-neuvotteluista ja mittavista irtisanomisista. Keski-Suomi painiskelee yli 14 prosentin työttömyyden kanssa; maakunnassa on yli 18 000 työtöntä työnhakijaa.

Keskisuomalainen on yrittänyt kaivaa synkkien uutisotsikoiden rinnalle myönteisiä näkökulmia. Mukavia kuulumisia -juttusarja taloussivulla kertoo keskisuomalaisten yritysten iloisista ilmiöistä tummien talouspilvien alla. Työllistäjät-sarja esitteli kevään aikana työpaikkojaan lisänneitä maakunnan yrityksiä.

Näihin positiivisiin juttusarjoihin on löytynyt yllättävän hyvin esimerkkiyrityksiä. Tämä vahvistaa sitä Suomen Yrittäjienkin julkisuuteen tuomaa viestiä, että tämän päivän työpaikat syntyvät pieniin tai korkeintaan keskisuuriin yrityksiin. Tai ainakin syntyisivät, ellei työllistämistä koettaisi edelleen turhan byrokraattiseksi.

Vakituinen työpaikka on tämän päivän nuorille kaukainen haave, eikä kaikille edes tavoitekaan. Tärkeää olisi kuitenkin saada jonkinlaisia yhteyksiä työelämään jo opiskeluaikana.

Uutiset irtisanomisista luovat yrityksestä helposti mielikuvan, ettei ”sieltä nyt ainakaan kannata mitään työtä kysyä”. Vaikka työllistäminen irtisanomisten jälkeen onkin tiukasti säädeltyä takaisinottovelvoitteineen, monilla työpaikoilla henkilöstö ja johto ovat pystyneet sopimaan harjoittelupaikkojen ja jopa kesätöiden tarjoamisesta ankeinakin aikoina. Näin on luotu yhdessä parempaa tulevaisuutta.

Jyväskylän lukiokoulutuksen siirto samaan koulutuskuntayhtymään ammattiopetuksen kanssa herätti ennakkoon vastustusta. Jo nyt on nähtävissä, että ratkaisu on tuonut paljon hyvää ainakin nuorten työelämävalmiuksien kehittämisen näkökulmasta.

Suomen suurimpana ammatillisen koulutuksen järjestäjänä Jyväskylän koulutuskuntayhtymästä on tullut toimija, jolla on myös valtakunnallista vaikutusvaltaa. Esimerkiksi lukioiden työelämälähtöisyydessä Keski-Suomi on osoittautunut edelläkävijäksi. Kolmen vuoden aikana tehdyn kehittämistyön tulokset on nyt koottu Lukiosta TyöElämään -kirjoiksi.

Työelämälähtöinen lukiokoulutus voi olla käytännössä sitä, että nuori pääsee työpaikalle harjoitteluun. Yhtä lailla se voi näyttäytyä opiskelijoille opetuksena, jossa opettaja integroi työelämän esimerkkejä luontevasti opetukseensa. Lukio-opettajien tet-jaksot yrityksissä ovat olleet oiva keino heille päivittää tietojaan nykypäivän työelämästä.

Lukio on ollut perinteisesti se yleissivistävä koulu, jonka on katsottu ensisijaisesti valmistavan korkeakouluopintoihin. Pelkkä yleissivistys ei kuitenkaan ihmistä elätä, vaan ammattikin on joskus hankittava. Mitä paremmin lukiolaisillakin on tietoa työelämästä, sitä helpommin löytyy jatkopolku lukion jälkeen.

Nykyisin monet ylioppilaat jäävät vuosikausiksi ilman jatko-opiskelupaikkaa eikä pelkällä lukiotutkinnolla ole helppo työllistyä. Nuorisotakuussa lukion käyneet ovat väliinputoajia. Koulutuspaikkoja on keskitetty niille nuorille, joilta puuttuu kokonaan toisen asteen koulutus. Työ- tai harjoittelupaikkoja tarjotaan aktiivisimmin ammattiin valmistuneille.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.