Lukukausimaksut rapauttavat Suomea

Keskustelu maksuttoman korkeakoulutuksen ympärillä velloo kiivaana. Suomen hallitus esitti lokakuussa lukukausimaksuja Euroopan unionin ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville tutkinto-opiskelijoille. Esityksen mukaan lukukausimaksuja perittäisiin vieraskielisen korkeakoulututkinnon suorittamisesta minimissään 1 500 euroa lukuvuodessa.

Todellinen maksu saattaisi kuitenkin kasvaa huomattavasti suuremmaksi, koska yliopistoille annettaisiin esityksen mukaan vapaat kädet asettaa myös minimiä korkeampia maksuja.

Hallituksen esitys on täysin järjetön.

Me opiskelijat kansainvälistymme nykyään enemmän kuin koskaan aikaisemmin. On upeaa, että maailma on tullut lähemmäksi meitä ja me lähemmäksi maailmaa. Saamamme kansainväliset kokemukset ja osaaminen näkyvät työ- ja elinkeinoelämässä pitkään.

Kansainvälistymistä ei tapahdu pelkästään lähtemällä itse ulkomaille, vaan myös omassa opinahjossa vuorovaikutuksessa ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Tämä ”kotikansainvälistymiseksikin” kutsuttu ilmiö valitettavasti heikentyy samaa tahtia suomalaisten yliopistojen vetovoimaisuuden kanssa, mikäli EU/Eta-maiden ulkopuolelta tuleville tutkinto-opiskelijoille asetetaan hallituksen esittämä lukukausimaksu.

Kun kyseisten tutkinto-opiskelijoiden määrä Suomessa alkaa hinnoittelun vuoksi laskea, samalla pienenevät heiltä kuluttamisen kautta saadut tulotkin. Se heikentää taloustilannetta entisestään.

Puoltavana argumenttina lukukausimaksuille on käytetty sitä, että yliopistot rahoittaisivat toimintaansa lukukausimaksujen avulla. Ikävä kyllä edellä esitetty päättelyketju pätee myös yliopistojen rahoituksen ja lukukausimaksujen väliseen suhteeseen: kun opiskelijoita ei enää saapuisi nykyisen lailla Suomeen, heiltä ei myöskään saataisi lukukausimaksuja kartuttamaan yliopistojen varallisuutta. Ilmiö on jo havaittu Ruotsissa lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen.

Useissa tutkimuksissa on todettu kansainvälisten opiskelijoiden aikaansaama kansantaloudellinen hyöty. Esimerkiksi Saksassa kansainvälinen opiskelija kuittaa opintojensa aiheuttamat kulut maksamillaan veroilla jo viidessä vuodessa valmistumisensa jälkeen.

Suomessakaan kyseinen skenaario ei olisi mahdoton, sillä Suomeen jää tällä hetkellä maksuttoman koulutuksen läpi käytyään 70 prosenttia kaikista ulkomaisista tutkinto-opiskelijoista. Se on valtava määrä potentiaalista kansainvälistä työvoimaa, joka joutuisi harkitsemaan tänne tulemistaan uudelleen maksujen astuessa voimaan.

Tällaiset uhkakuvat on ehdottomasti huomioitava myös Keski-Suomessa.

Kansainvälinen kampus on kirjattu Jyväskylän yliopiston strategiaan. Maksut tekevät hallaa sen toteutumiselle ja sitä kautta koko akateemisen yhteisön kehittymiselle. Mikäli haluamme kehittää korkeakoulujamme kansainvälisesti merkittävämmiksi ja avoimemmiksi toimijoiksi, emme voi asettaa EU/Eta-maiden ulkopuolisille opiskelijoille tutkintomaksuja. Emme halua sulkea silmiämme Euroopan ulkopuoliselta osaamiselta, emmehän?

Kirjoittaja on Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen jäsen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.