Luontokin rankaisee köyhyydestä

Maanjäristyksiä tai tsunameja ei voida estää eikä käytännössä edes ennustaa, mutta silti myös luonnonkatastrofeilla on vahva yhteiskunnallinen ulottuvuutensa. Maailman köyhimmät ihmiset ovat haavoittuvimpia myös luonnonkatastrofien edessä.

Japanin perjantainen 8,9 magnitudin maanjäristys on maan tunnetun historian voimakkain. Järistyksen ja sen synnyttämän tsunamin inhimilliset ja aineelliset tuhot ovat niin valtavia, ettei niistä perjantaina esitetty päteviä arvioita.

TARKKOJEN tietojen kerääminen kestää varmasti kauan. Mutta selvää on, että luonnonkatastrofi, joka väliaikaisestikin lamauttaa maailmantalouden yhden mahtikeskuksen raha-, tieto- ja joukkoliikenteen sekä teollisuuden ja energian tuotannon, näkyy heti markkinoilla maailmanlaajuisesti.

KOSKA tsunami pyyhälsi jopa 800 kilometrin tuntivauhtia yli koko Tyynenmeren, maailmalle tihkuu todennäköisesti vasta lähipäivinä tietoja niistä pikkusaarista, jotka ovat jääneet kokonaan tsunamin alle. Vuorillekaan ei voi paeta, jos niitä ei ole. Tähän liittyy myös tsunamia hitaampi mutta vääjäämätön merellinen ympäristöuhka: merenpintojen nousu. Yhdistyneenä niiden voima on entistäkin pelottavampi.

Vuoden 2004 tapaninpäivänä 9,1 magnitudin maanjäristyksen laukaisema tsunami pyyhkäisi Intian valtamerellä koko Malediivien saariston yli. Se ei ollut mikään ihme, sillä pääosiltaan Malediivit on vain metrin merenpinnan yläpuolella - korkein kohtakin on vajaat 2,5 metriä merenpinnasta. Malediivien ulkoministeri Fathulla Jameel vertasi maataan tonnikalasäilykepurkkiin, jonka viimeisen käyttöpäivämäärän raja lähestyy. Saarivaltio onkin ollut yksi aktiivisimmista ilmastomuutoksen vastaisen työn puolestapuhujista maailmassa.

ERI yhteisöjen kyky kestää kriisejä on erilainen. Seismisesti aktiivisella alueella sijaitseva, maailman rikkaimpiin maihin kuuluva Japani on jo vuosikymmeniä ottanut maanjäristysten mahdollisuuden huomioon kaikessa yhdyskuntasuunnittelussaan talojen rakentamisesta väestönsuojeluun ja varmuusvarastoihin. Rakennuskanta on suunniteltu kestämään suuretkin järistykset. Maanjäristyksien varalta harjoitellaan jatkuvasti.

Köyhillä ei ole varaa ottaa turvallisuutta elämänsä lähtökohdaksi. Nykymaailman kenties haavoittuvimmat ihmiset elävät kehitysmaissa valtamerten pian elinkelvottomiksi muuttuvilla pikkusaarilla ja niillä rannikoiden jättömailla, jotka eivät muille kelpaa. Heidän on rakennettava kotinsa minne saavat sen aikaiseksi - huolimatta tsunamiriskeistä, tulvista, merten pintojen noususta tai vielä yhdestä ilmastomuutoksen lieveilmiöstä, alati yleistyvistä hirmumyrskyistä.

Köyhyys ja siitä johtuva ympäristön tasapainon ylittävä kuormitus kasvattavat luonnonkatastrofien tuhoriskiä entisestään. Määrälliseltä voimaltaan samanlaiset luonnonilmiöt voivat rikkaissa yhteiskunnissa mennä ohi säikähdyksellä ja aiheuttaa köyhissä mittaamatonta tuhoa.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.