Luontoviisaat taas koolla Konnevedellä

Konneveden Luontoilta järjestetään jälleen ensi viikolla. Tapahtuma alkaa Konneveden tutkimusasemalla tiistaina 6.7. kello 19, mutta kahville passaa mennä aikaisemminkin. Yleisön luontokysymyksiin vastaavat Jyväskylän yliopiston asiantuntijat. Ainakin edellisillä kerroilla Luontoilta on ollut mitä mainioin tilaisuus, joten uskallan yllyttää paikalle.

Kysymyksiä voi lähetellä jo etukäteen sähköpostitse osoitteeseen luontoilta@jyu.fi. Muutamia kysymyksiä on jo tullutkin. Niinpä Luontoillassa kuullaan epäilemässä esimerkiksi se, tarttuvatko punkkien levittämät taudit koiriin ja kissoihin. Lemmikeissähän on usein runsaastikin puutiaisia, mutta kaiketi harvoin on nähty sairasta koiraa, jonka oireet viittaavat borrelioosiin tai peräti puutiaisaivokuumeeseen.

MYYRÄKANTA ON Konneveden tutkimusasemalla tehtyjen havaintojen mukaan jo toipumassa. Etenkin metsämyyrien määrä on vahvassa nousussa. Monille pedoille ilmiö on ilouutinen. Varmaan ensi kevättalvella kuullaan taas pöllöjen huhuilua ja puputustakin. Tässä suhteessa tämä vuosi oli peräti hiljainen.

SALAKKA ON siitä outo kala, että se ei laske koko mätilastiaan kerralla. Sama kala siis kutee samana kesänä kahdesti tai jopa vielä useammin. Kun olin pikkupoika, minulle kerrottiin, että salakka kutee viikkoa ennen juhannusta ja toisen kerran viikko juhannuksen jälkeen. Kutuajan pitäisi siis olla juuri nyt.

Pikkupoikana ja vähän isompanakin salakan kutuajan tietäminen oli tärkeätä. Silloin nimittäin pääsi tienaamaan ongella. En minä toki salakoita onkinut, vaan ahvenia. Salakka kutee muutaman sentin veteen aivan rantakivikkoon ja lätinä kuuluu kauas. Ahvenet saapuvat hotkimaan mätiä ja liikkuvat parvina niin lähellä rantaa, että madon osaa laskea liikkuvan parven eteen. Kannattaa tietysti valita mahdollisimman isojen ahventen parvi. Onkiahvenia myymällä minä olen ensimmäiset ansioni hankkinut.

Salakoista ei juuri ole ihmisravinnoksi, mutta on niistä joskus taloudellistakin hyötyä saatu. Salakan suomut nimittäin sisältävät helmiäistä, jolla voi päällystää metallipalloja. Tehdä siis väärennettyjä helmiä.

AHMA LIIKUSKELI viime viikon maanantaina Laukaan Leppävedellä. Se nähtiin aamulla pellolla kulkemassa. Kyseessä ei ole ainoa viime aikojen ahmahavainto. Luultavasti sama ahma kulkee pitkää lenkkiään, joka ulottuu Laukaan lisäksi Suolahdelle, Sumiaisiin ja Konnevedellekin.

Ahma on Keski-Suomessa peräti harvinainen peto. Ilves sen sijaan tuntuu olevan vuosi vuodelta yleisempi. Niitä on niin paljon, että havaintoja on saatu monelta pihamaaltakin.Talvella kävivät syömässä linnuille laitettuja talipalloja. Nyt taitavat tähtäimessä olla kotieläimet. Palokassa ainakin yksi ilves tarkkaili hartaasti kanitarhaa toissapäivänä. Lipoi kuulemma huuliaan. Kanitarhan aita on tehty kanaverkosta, joka ei ollenkaan välttämättä pidättele ilvestä. Ehkä seuraavalle luontopalstalle saadaan surullinen tarina ilveksen syömistä tarhakaneista.

HUNAJAAN MIELTYNYT karhu on rikkonut Haapamäellä jo ainakin kymmenen mehiläispesää. Uusin tapaus sattui eilen. Hunajanhimossaan kontio on jopa kaivanut itselleen tunnelin sähköaidan ali. Karhu on iso uros, arvion mukaan jopa 300-kiloinen l

PIKKUKÄPYLINTUJEN muutto on ollut käynnissä aamuisin viime päivinä. Muuttoparvissa on ollut yleensä muutama, enimmilläänkin vain kymmenkunta lintua, mutta ääni on kulkijat paljastanut. Muuttava pikkukäpylintu sanoo metallisella äänellä "plitt, plitt...". Luontopalstan lintuviisas Harri Högmander tosin on sitä mieltä, että plitt-plitit olisi kirjoitettava kyrillisin kirjaimin. Muuttajat ovat nimittäin hyvin todennäköisesti Venäjältä tulossa ja länteen menossa.

Keski-Suomessa pikkukäpylintujen pesintä ei ole vuosikausiin ollut runsasta, vaikka hyviä käpyvuosiakin on välillä ollut. Pikkukäpylinnun mieliruokaa ovat kuusen siemenet. Isokäpylintu puolestaan on mieltynyt männyn siemeniin.

Luonto-palsta ilmestyy parillisen viikon keskiviikkona.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.