Luottamuksen arvoinen Suomi

Sen vertaista toista en mistään mä saa, on armain ja kallein mull´ ain Suomenmaa! Tämä Sakari Topeliuksen kynästä lähtöisin olevan, Korpilahdella ja Jyväskylässä vaikuttaneen Martti Korpilahden suomentaman Sylvian joululaulun sanat kaikuvat tänä jouluna, Suomen itsenäisyyden juhlavuonna, erityisellä herkkyydellä. Laulu vertaansa vailla olevasta Suomenmaasta puolustaa paikkaansa nykyäänkin.

Juhlavuoden kunniaksi Tilastokeskus päätti osoittaa, että Suomi on hyvä maa ja kokosi listan vertailuista, joissa Suomi on maailman kärjessä.

Suomi on yksi maailman onnellisimpia maita. Olemme myös hyvin tyytyväisiä asumiseen ja muutenkin elämäämme. Hyvin usealla suomalaisella on läheinen, johon turvautua tarvittaessa.

Me suomalaiset luotamme erityisesti poliisiin ja oikeusjärjestelmään. Erityisen puhuttelevalta tuntuu tieto, että suomalaisten luottamus muihin ihmisiin on vahvaa – toiseksi suurinta Euroopassa.

Monin tavoin hyvässä maassa saamme siis elää. Kiitosta soi laulu Sylvian ja meilläkin on paljon aihetta kiitollisuuteen maamme hyvinvoinnin rakentajia ja turvaajia kohtaan.

Unelmaa hyvästä suomalaisesta yhteiskunnasta alkoivat aikoinaan vaalia Topeliuksen kaltaiset kansalliset herättäjät. Topeliuksen Maamme-kirjan sanat 1800-luvun lopulta ovat yhä kuvaavia: ”Yhteiskunnan on Jumala sitä varten määrännyt, että se meille antaisi kaikkea, mikä meille maan päällä on välttämätöntä ja tarpeellista. Se antaa meille vaatetta ja leipää, työtä ja palkkaa, ystäviä ja turvaa”. Tarvitsemme tällaisen tavoitteen oikeudenmukaisesta ja tasa-arvoisesta yhteiskunnasta, jossa on turvallista elää jokaisen – myös niiden, jotka ikänsä, terveytensä tai muun elämäntilanteensa vuoksi tarvitsevat erityistä tukea.

Hyvä tai ainakin kohtuullisen hyvä elintaso on suurelle osalle suomalaisia ulottuvilla, mutta tässä ei ole tietenkään koko totuus nyky-Suomesta. Kansainvälisten tilastojen ykkössijat ja keskivertokansalaisen hyvinvointi eivät lohduta yksittäistä ihmistä tai perhettä silloin, kun jokin lamauttava takaisku tai vaikeuksien kasautuma osuu omalle kohdalle. Suomen sijoittuminen kärkipaikoille hyvinvoinnin tasaamisen vertailuissa johtuu osaksi siitä, että hyvinvointi jakautuu muualla vielä epätasaisemmin.

Nykyhetken ja tulevaisuuden rakentamiseksi meillä suomalaisilla näyttäisi olevan käytössämme kuitenkin yksi erittäin tärkeä voimavara. Meillä on vahva luottamus. Luotamme yhteiskunnallisiin instituutioihin. Luotamme yhä myös muihin ihmisiin.

Eriarvoistumisen pysäyttämiseen tähtäävää työryhmää johtava professori Juho Saari mainitsee Ylelle itsenäisyyspäivän alla antamassaan haastattelussa, että juuri luottamus on Suomen yhtenäisyyden kannalta tärkeää: ”Ensimmäinen asia on ilman muuta luottamus. Sekä luottamus julkiseen valtaan että luottamus toisiin ihmisiin. Se tuo sitä joustavuutta yhteiskuntaan, jota vaikeina aikoina tarvitaan.”

Luottamuksen yhteiskunnan rakentamisessa Suomeen on ollut suuri vaikutus luterilaisella arvopohjalla, jossa korostuu luottamuksen merkitys. Olemme ”protestanttinen luottamusyhteisö”, toteaa kulttuurihistorian professori emeritus Kari Immonen artikkelissaan kirjassa Armon horisontit.

Luottamuksen arvoinen Suomi – siinä meille yhteistä tavoitetta tuleviin vuosiin. Luterilainen kirkko tahtoo osaltaan olla näissä talkoissa mukana. Seurakunnan tehtävänä on välittämällä ja auttamalla ylläpitää luottamusta lähimmäisyyteen.

Luottamuksesta seuraa paljon näkyvää hyvää, mutta syvimmältään luottamus on henkinen ja myös hengellinen maailmankatsomus. Joulun sanomassa on kysymys tämän katsomuksellisen luottamuksen rakentumisesta. Marian ja Joosefin matka Betlehemiin on kyllä puhutteleva kuvaus myös inhimillisestä luottamuksesta ja nuoren parin muodostaman perheen alkuvaiheesta.

Tuo perheyhteys rakentui perin vaatimattomissa oloissa luottamuksen ja keskinäisen huolenpidon varaan. Samalla tuo ensimmäinen joulu merkitsi alkua tapahtumille, joiden myötä avautui ihmiskunnan kaipaama mahdollisuus perusluottamukseen eli luottamiseen armolliseen Jumalaan.

Kirjoittaja on Jyväskylänseurakunnan kirkkoherra.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.