Luottamuksen menetys

Britannia tunnetaan luokkayhteiskuntana, jossa sosiaaliset erot ovat suuria puheenpartta myöten. Muualla Euroopassa puhutaan luokkayhteiskunnan paluusta. Britannian mellakoissa luokkayhteiskunnan vahvistumisesta - ainakaan perinteisessä mielessä - ei sittenkään liene kyse, vaikka hyvä- ja huono-osaisten erot väkivaltaisuuksissa ovat korostuneet.

Luokkayhteiskunnassa hierarkia perustui tiukkaan järjestykseen, jossa jokainen tunsi oman asemansa - niin hyvässä kuin pahassa. Brittiläinen hyvinvointiyhteiskunta on välillä pyrkinyt purkamaan luokkayhteiskunnan leimaansa ja välillä taas ei, kun hyvinvointiyhteiskuntaa itseään on purettu. Nyt Britannia elää siis jälkimmäistä vaihetta.

Luokkayhteiskunnan paluusta ei Britannian levottomuuksissa voine puhua, koska kyse on kaikkea muuta kuin järjestyksestä. Sen sijaan kyse on eriarvoisuuden kasvusta sekä yhteiskunnallisen luottamuksen menettämisestä. Kun luokkayhteiskunnan tai hyvinvointivaltion järjestyksen elementit poistuvat, jää jäljelle vain eriarvoisuus.

Luottamus on ollut jälkiteollisen yhteiskunnan keskeinen elementti ja sen poistuminen johtaa yhteiskunnallisen järjestyksen menettämiseen. Britanniassa varsinkin nuorten luottamus tulevaisuuteen on romahtanut ja mellakoita voi pitää osoituksena siitä. Mellakoissa on rikollisia provokaattoreita, joiden kelkkaan myös muut ovat lähteneet.

ERIARVOISUUDEN ja väkivallan välinen yhteys on tiedetty pitkään. Brittiläiset Richard Wilkinson ja Kate Pickett myös nostivat havainnon esille paljon huomiota saaneessa tutkimuksessaan Tasa-arvo ja hyvinvointi. Tutkijat vääntävät konkreettisin esimerkein sen, miten suuret tuloerot kärjistävät sosiaalisia ongelmia.

Suuri eriarvoisuus kasvattaa statuskilpailua, tutkijat kirjoittavat. Jokainen haluaa tulla kunnioitetuksi ja arvostetuksi jollakin tavalla. Jos tulevaisuus on näköalatonta, ei arvostuksesta ja perinteisestä statuksesta voi puhua. Sijalle tulevat itsekunnioituksen puute ja tunne nöyryytetyksi tulemisesta. Väkivalta - nimenomaan nuorten miesten - on reaktio tähän.

VIITTEEN siitä, miksi myös työssäkäyvät ja opiskelijat ovat lähteneet mellakointiin, saa Manchesterissa nuorisotyötä tekevän Henriikka Tuomen mielipidekirjoituksesta 12.8. Helsingin Sanomissa. Tuomi kertoo, miten kaupoissa minimipalkoilla työskentelevät ovat kokeneet epäoikeudenmukaisena sen, että vandalismi on siirretty heidän kannettavakseen. Kauppoja ei uskalleta pitää auki, eikä työntekijöille silloin makseta palkkaa. Seuraavana aamuna töihin silti vaaditaan, vaikka kauppaa ei voitaisikaan avata - ja siis maksaa palkkaa.

Palkanmaksun periaate on voimassa, vaikka kyse ei olisi mellakoinnin kaltaisesta poikkeustilanteesta. Heikot työehdot, joissa työntekijällä ei ole oikeuksia vaan vain velvollisuuksia, tuottavat piittaamattomuutta ja nöyryytyksen tunnetta. Silloin siirtyminen mellakoijien puolelle voi olla hiuskarvan varassa.

ERIARVOISUUS on rakenteellista väkivaltaa, Wilkinson ja Pickett sanovat. Se on sitä muuallakin kuin Britanniassa.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.