Luottamus kortilla

Eurooppa kärsii luottamuspulasta. Se pitää myös talouskasvun nihkeänä, koska investoinnit eivät kasva riittävästi. Suomi on oikein malliesimerkki luottamuspulasta, joka vaan pahenee, jos työmarkkinajärjestöt eivät saa neuvoteltua niin kutsuttua yhteiskuntasopimustaan. Veneen keikuttajia on nyt jo liikaa joka taholla.

Lähiviikkojen talouskeskustelua hallitsevat Pariisin ilmastokokous ja Euroopan ja Yhdysvaltain keskuspankkien päätökset ja, tietysti, jatkoaiheet eli pakolaiskriisi, Syyrian sota ja Ukrainan tilanne. Pariisin ilmastokokouksesta odotetaan liikoja, mutta jonkinlainen yhteinen tarkkailumekanismi ja kohtuulliset kansalliset sitoumukset kasvihuonekaasujen päästörajoituksista sieltä voidaan saada. Teollisuusmaiden antamien ilmastorahoitussitoumusten todellisuus tulee myös pohdittavaksi.

Euroopan keskuspankilta odotetaan jo torstaina uusia elvytystoimia. Joulukuun puolivälin jälkeen kokoontuvalta Yhdysvaltain keskuspankin avomarkkinakomitealta odotetaan puolestaan ensimmäistä koronnostopäätöstä. Se näkyy jo euron hinnassa. Tätä kirjoitettaessa euro maksoi jo alle 1,06 taalaa. Niin kovasti keskuspankkien linjausten eroavuuteen nyt uskotaan, että markkinoilla voi tapahtua suuriakin heilahteluja, jos päätöksistä tulee yllätyksiä.

Yhdysvaltain perjantaina tulevaa marraskuun työllisyyslukua katsotaan taas hyvin tarkkaan ja isoja reaktioita saattaa tulla jo sen jälkeen, jos luku ei pysy linjassa viime kuukausien kehityksen kanssa.

Yhdysvaltain talouden kasvupuhti on laantunut. Joulusesonki ratkaisee vuoden lopputahdin. Pieniä epäilyksiä sen sujumisesta on, vaikka kiitospäivän jälkeinen ostoryntäys olikin kohtuullinen.

Tämän niin kutsutun Black Fridayn leviäminen myös Suomeen on aika vastenmielinen ilmiö. Suomessa vähittäiskauppa painuu nyt sen verran reippaasti alamäkeen, että joulusesonki käytäneen ihan kokonaan erilaisten hinta-ale -kisojen merkeissä ilman amerikkalaiseen kulttuuriin sikäläisistä syistä syntyneen ostospäivän apinointiakin.

Suomen virallisempi kolmannen vuosineljänneksen bkt-lukema saadaan myös perjantaina. Luultavasti se on hiukan parempi kuin surkea ennakkotieto. Naapurimaasta Ruotsista tuli jo vallan komea kasvuluku. Ruotsin talous kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä peräti 0,8 prosenttia edellisneljänneksestä ja komeat 3,9 prosenttia vuodentakaisesta. Lienee läntisten teollisuusmaiden huippua.

Suomen keskustelussa korostuvat nyt valitettavasti ihan muut asiat. Ainoa yleiseurooppalainen keskustelu koskee turvapaikanhakijoita. Sen keskustelun alle Euroopassakin on jäänyt EU-komission vahva yritys tiivistää integraatiota. Esitys yhteisestä talletussuojarahastosta tuli jo. Perässä seuraavat erilaiset ”riippumattomat” kontrollielimet talouspuolelle julkisten talouksien samatahtisuuden lisäämiseksi. Näissä esityksissä seurataan viiden presidentin alkukesän ehdotuksia, joiden julkilausuttu lopputavoite oli yhteinen valtiovarainministeriö ja verotusoikeus Brysseliin.

Sitä ennen EU-maat joutuvat tekemään hartiavoimin työtä pitääkseen tähänastiset integraatiosaavutukset voimassa. Vaikka Turkin kanssa alustavasti sovittiinkin rahasta ja muusta tuesta, jolla Turkki saataisiin pitämään pakolaiset rajojensa sisällä, kovin nopeaa helpotusta pakolaistulvaan tuskin tulee. Sen sijaan vapaan liikkuvuuden Schengen-alue on yhä suuremmassa vaarassa. Sen kaatuminen ei toki kaada saman tien euroa, vaikka Jean-Claude Juncker niin sanoikin.

Aika paljon tarkoitushakuista löysäpuheisuutta on alkanut esiintyä myös kotimaan politiikassa. Ministereiden kannattaa pitää mielessä, että eduskunta on heidän isäntänsä. Ei mikä tahansa hölinäpaikka, vaan kansanvallan keskus. Voisi myös miettiä, minkä verran maineenmenetystä kannattaa kärsiä jostakin arvopaperikaupan hallintarekisterihankkeesta, jota juuri mikään taho ei pidä keskeisenä asiana mutta aika moni pitää ongelmallisena. Valtiovarainministerin kannattaisi hiukan hillitä taustakuiskaajiaan.

Tätä kirjoitettaessa postilakko näyttää päättyvän välitysesityksen hyväksyntään. Se toivottavasti vähentää veneenkeikutushaluja työmarkkinoilla. Suosittelen kaikille vanhoja kunnon klassisia hyveitä: tolkkua ja malttia. Suomi ei mullistu millään konstilla hetkessä, mutta parempaan tulevaisuuteen tarvitaan kaikkien panos. Eikä taloudessa edes ole yhtä ainoaa oikeaa totuutta.

Kirjoittaja on taloustoimittaja ja Keskisuomalaisen avustaja.

Uusimmat

Kolumnit

Lyhyet

Kulttuuri osana vanhuuden arkea

Kolumni: Pikaliima paikkaa kevään vauriot

Kolumni: Frozen II: Kysymyksiä ja vastauksia

Suhteellisuudentajua parisuhteeseen

Sprintti vahvisti asemaansa

Lyhyet

Kolumni: Kulutusluottoja markkinoidaan moraalittomasti

Kolumni: Älä ainakaan kirjoita tästä kolumnia

Sami etsii paikkaansa perheessä ja koulussa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.