Luvassa ikäviä uutisia

Terroristijärjestö al-Qaidan johtoon kuuluva Abu Sulaiman al-Nasser kehottaa Afganistanin talebaneja iskemään "heikkoja" suomalaisia "ristiretkeläisiä" vastaan Afganistanin pohjoisosassa.

Keskisuomalaisen ulkomaantoimittajan Janne Yläjoen uutisesta (1.6.) ilmeni hyvin yllyttäjän kylmäverisen selkeä logiikka. Abu Sulaimanin mukaan kansallinen tuki Afganistanin sotaoperaatiolle on Suomessa vähäistä, joten iskut voisivat johtaa vetäytymispäätökseen - ainakin helpommin kuin monen muun Afganistaniin joukkojaan lähettäneen maan kohdalla ja varsinkin, jos niitä tuetaan uhkauksen toisella osalla, tuhopolttoaallolla Eurooppaan.

Todennäköisesti uhkailija on oikeassa.

JOS Abu Sulaimanin viestissä keskittyy sen taustalla oleviin poliittisiin otaksumiin, ne tulevat itse asiassa aika lähelle sitä, mitä ruotsalainen pitkän linjan diplomaatti ja maansa entinen YK-suurlähettiläs Pierre Schori sanoi maanantaina sovittelevammin sanankääntein kirjansa Tie ulos Afganistanista julkistamistilaisuudessa Helsingissä.

Schorin mukaan sotilaallista ratkaisua Afganistanin kriisiin ei ole. Ylikansallisten Isaf-joukkojen vetäminen pois ei välttämättä lisäisi levottomuuksia, sillä monet afganistanilaiset rinnastavat Abu Sulaimanin tavoin joukot miehittäjiin. Jälkipyykin saisivat Schorin mielestä selvittää ne, jotka ovat sopan keittäneetkin eli Yhdysvallat, talebanit ja Afganistanin hallitus suorilla neuvotteluillaan. Muut kuten Suomi ja Ruotsi ovat jo sotilaallisesti tehneet osansa. Lisäksi Yhdysvallat ja sotilasliitto Nato valmistelevat jo omienkin joukkojensa asteittaista vetämistä Afganistanista.

Naton tanskalainen pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen sanoi maanantain Nato-kokouksessa Bulgariassa, että Nato-joukkojen nopea vetäytyminen Afganistanista olisi ennenaikaista ja loisi turvallisuustyhjiön, mutta Schori pitää Isaf-operaation jatkamisen perusteluja vanhentuneina jäänteinä presidentti George W. Bushin terrorismin vastaisesta sodasta. Kun Bush ei ole enää vallassa ja terrorismisodan päävihollinen Osama bin Laden on surmattu, Schorin mukaan ei enää ole mieltä jatkaa operaatiota, joka on "liukunut YK:lta Yhdysvaltain johtamaksi Naton lipun alle".

YLIKANSALLINEN panostaminen Afganistaniin on jo kriisiyttämässä YK:n rauhanturvaamisen lukuisissa muissa operaatioissa. Välillisesti se syö myös Suomen mainetta vahvana YK:n rauhanturvaajavaltiona. Toinen asia on, että mitään niistä tavoitteista, joilla Suomen läsnäoloa juuri Afganistanissa on perusteltu (maan vakauttaminen, ihmisoikeuksien turvaaminen, huumekaupan kitkeminen) ei ole saavutettu.

Afganistanin johtajan Hamid Karzain vakautetussa komentovallassa on vain muutama kortteli Kabulissa. Toistuvat uutiset todistavat kansan raivoa liittouman ilmaiskujen "oheistappioista" eli siviilien surmaamisista - ne ovatkin jotain aivan muuta kuin ihmisoikeuksien turvaamista. Ja viime viikolla Pakistanin historian suurimmassa huumetakavarikossa löytynyt 375 kilon heroiinierä oli sekin peräisin Afganistanista.

Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.