Lyhyen tähtäimen kiusaukset

Anita Kärki

Demokratian kriisistä puhutaan yhä useammin ja painokkain äänenpainoin. Demokratian kriisi liitetään muun muassa äänestysaktiivisuuden laskuun, vaalirahakohuun (kuka saa äänensä kuuluviin ja millä keinoin), EU:n vaikutukseen maamme asioihin, kahden lautasen kiistaan tai arvosteluun lähidemokratian vajeesta (eli siitä, että tavallisen ihmisen äänen ei koeta tulevan kuuluviin ennen päätöksien tekemistä). Ja moneen muuhun asiaan.

Lääkkeiksi demokratiavajeeseen tarjotaan esimerkiksi kansanäänestyksiä tai avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämistä päätöksentekoon ja vaalirahoitukseen.



SLOVENIALAINEN filosofi, psykoanalyytikko ja tämänhetkinen kansainvälinen akateeminen tähti Slavoj Žižek ottaa demokratian kriisiin kokonaan toisenlaisen tulokulman.

Saksalais-brittiläisen filosofi Ralf Dahrendorfin ajatuksista vauhtia hakien Žižek pohtii, että demokratian kriisissä ei ehkä sittenkään ole kyse kansan äänen riittävästä kuulemisesta ja kuuntelemisesta vaan näkökulmien lyhytnäköisyydestä. Se taas on sekä poliitikkojen että äänestäjien aiheuttama ongelma.



DEMOKRATIAA kohtaa herännyt epäluottamus näkyy sekä entisissä sosialistimaissa että läntisen Euroopan maissa, joissa on siirrytty hyvinvointivaltioista uuteen globaaliin talouteen. Kummassakin tapauksessa muutos on osoittautunut enemmän tai vähemmän tuskalliseksi, Žižek muistuttaa.

Sosialismin romahdus ei automaattisesti tuonutkaan entisille sosialistimaille menestyvää markkinatalouden yltäkylläisyyttä. Läntisille maille taas globaaliin talouteen siirtyminen on tuonut mukanaan heikennyksiä sosiaaliturvaan ja sosiaalista turvattomuutta.

Nämä ovat ongelmia, jotka eivät ratkea aivan hetkessä.

Siksi poliitikoilla on suuri kiusaus lykätä näin suuren luokan ongelmien pitkäjänteistä ratkaisua vaalikauden yli. Ja juuri siksi demokratia on nyt Euroopassa kriisissä.



KOSKA uudistukset ja parannukset eivät vieläkään merkittävästi näy sosialistimaissa ja tyytymättömyyttä on myös läntisen Euroopan maissa, käännetään syyttävä sormi kohti demokratiaa itseään.

Žižek huomauttaa, että sekä poliitikkojen että äänestäjien enemmistön lyhytnäköisyys luo helposti pattitilanteen, jossa eteenpäin vieviä taloudellisia ja rakenteellisia muutoksia ei saada aikaan. Poliitikkojen toive nopeista pikavoitoista ja kansan enemmistön lyhyen tähtäimen ajattelutapa aiheuttavat sen, että perustavalaatuiset uudistukset junnaavat paikallaan.

Žižek kysyykin, eikö demokratian kriisi tällöin olisi ratkaistavissa valistuneen eliitin avulla. Valistunut eliitti voisi ottaa vallan haltuunsa, jotta demokratia voisi rakentua vakaalle pohjalle. Eliitti varmistaisi pitkän tähtäimen toimenpiteiden läpimenon, eikä populismille jäisi tilaa.

Ajatus on kulmakarvoja nostattava, mutta ehkä Žižek osuu ongelman ytimeen puhuessaan vaalikausien aiheuttamasta lyhyen tähtäimen kiusauksesta.

anita.karki@

keskisuomalainen.fi



Kirjoittaja on Keskisuomalaisen pääkirjoitustoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Kehu kääntyy itseään vastaan

Kolumni: ”Totuus astuu vallan alle, vääntyy ja katkeaa”

Kolumni: Sademetsäpalot uhkaavat koko maapalloa

Kolumni: Hevosurheilu on sitkeiden ihmisten laji

Kolumni: Wowittajan paluu

WoWittajan odotettu paluu

Kolumni: Kuka tekisi fiktio-Docventuresin?

Kolumni: Typerät ideat ovat uusiutuva luonnonvara

Kolumni: Aasialaiset uskovat yksilön vastuuseen

Kolumni: Trump mokasi mahdollisuutensa napapiirillä turvauduttuaan tyypilliseen pikkumaisuuteensa

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.