Mäkisen olisi pitänyt tietää

Suomessa sosiaalitukien avulla saa liian helposti rahaa. Katsokaa vaikka.

JYVÄSKYLÄLÄINEN herra Mäkinen sai opiskelupaikan yliopistosta ja kävi ammattipätevyyteensä vaadittavan määrän kursseja suorittamatta kuitenkaan tutkintoa loppuun. Hän keskeytti opintonsa, mutta ei luopunut opinto-oikeudestaan, ja siirtyi työelämään - pätkäsellaiseen, kuten tapana nykyään on.

PÄTKÄ LOPPUI viime vuodenvaihteessa. Ensimmäisenä arkipäivänä Mäkinen marssi työ- ja elinkeinotoimistoon, ilmoittautui työttömäksi ja varmisti tapaamisen päätteeksi virkailijalta, että kaikki varmasti oli kunnossa. Perheenisällä oli huoli korvausten saamisesta. Virkailija kysyi opinnoista, Mäkinen selitti tilanteen, ja virkailija ilmoitti asian olevan ok.

EI OLLUT. Puoleentoista kuukauteen ei kuulunut mitään, jolloin sankarimme kysyi asiasta - saadakseen kuulla olevansa opiskelija. Opiskelija ei ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen.

Ensimmäinen virkailija oli unohtanut kertoa, että työttömäksi ilmoittautuessa olisi pitänyt jättää yliopiston antama todistus opintojen keskeytyksestä.

Virkailija tunnusti virheensä ja lupasi kirjoittaa lausunnon, jos Mäkinen hakisi todistuksen ja tekisi vastineen.

MÄKINEN TEKI työtä käskettyä. Vastaukseksi tulleessa päätöksessä hänen katsottiin olleen opiskelija helmikuun puoliväliin asti, vaikka sekä yliopisto että virheen tehnyt virkailija todistivat toista.

Puolitoista kuukautta pennittä on pitkä aika kelle tahansa. Työttömyyskorvausta hakeva yleensä tarvitsee rahaa.

Mäkinen valitti. Valitus hylättiin.

Valituksen käsitellyt virkailija perusteli hylkäystä tyhjentävästi: "Mäkisen olisi pitänyt tietää." Tietää, ettei asia ollut kunnossa, vaikka TE-toimistossa sanottiin toista.

SEURAAVAKSI Mäkistä kehotettiin ottamaan yhteyttä ELY-keskuksen lakimieheen. Tämän avusta oli paljon hyötyä - tämän kirjoituksen kannalta. Mäkisen suhteen oli vähän hiljaisempaa.

Lakimies kertoi muun muassa, että pykäliä voi juridisesti tulkita siten, että asiakkaan tosiaan tulisi tietää. Lisäksi lakimies totesi, että virkamiehet eivät tee virheitä. Tai tekevät, mutta järjestelmä ei tunnista niitä. Se jauhaa ne kuoliaiksi. Lakimies kuitenkin lohdutti Mäkistä paljastamalla, että edellinen valitusporras oli sellainen, joka ei ota inhimillisiä tekijöitä huomioon.

MÄKINEN OLI SIIS kirjoittanut vastineensa ja toimittanut selvityksensä taholle, joka ei lue niitä. Päätöksestä, joka on tehty orjallisesti pykälien mukaan, valitetaan taholle, joka käsittelee asiaa orjallisesti pykälien mukaan.

Mäkiselle tuli aika avuton olo. Minullekin tulee. Ei ihminen tiedä kenen puoleen kääntyä.

OPINTO-OIKEUDESTAAN luopumalla Mäkinen olisi välttänyt koko sopan. Mutta ketä siihen pakottaminen hyödyttää? Järjestelmän kankeus havainnollistuu tapauksessa tragikoomisella tavalla. Elämä ei mahdu sarakkeisiin.

Mutta, lakimies sanoi - ja lukekaa nyt tarkkaan - vielä olisi yksi valitusinstanssi, lautakuntien Äiti Teresa, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta. Se, sanoi lakimies, se on lautakunta, joka ottaa inhimillisetkin seikat huomioon.

HALLELUJAA! Vielä on toivoa! On ihmisten lautakunta.

Siihen Mäkinenkin nojaa, muttei paljon enää toivo. Teresan eteen polvistuakseen on kuolevaisen täytynyt käydä läpi kaksi täysin turhaa valitusvaihetta. On kulunut seitsemän kuukautta.

Kirjoittaja on opiskelija ja Keskisuomalaisen avustaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.