Mätä käärme meidän kaikkien uunissa

Viikon päräyttävimpiä mediaotsikoita on ollut saarijärveläisen vuokrakaksion hellasta löytynyt ylikypsä käärme. Samalla innolla verkossa on klikkailtu uutisia palavista huonekaluista ja Facebook-roskaviestistä.

Iltapäivälehdissä kuumia uutisia ovat olleet muun muassa kansanedustajien palkkiot sekä mahdolliset terrori-iskut Euroopan metropoleihin. Tähän päälle voidaan lisätä tabloidijournalismin kestosuosikit: onnettomuudet, veriteot, julkkikset edestä ja takaa sekä tv:n realityjuorut.

VIIME VIIKONLOPPUNA jyväskyläläis-kalajokinen porukka päätti näpäyttää iltapäivälehtiä, pudotellen vääriä vinkkejä ennätyslottopotin voittajan henkilöllisyydestä. Jätkät valitsivat keskuudestaan "väärän voittajan", joka antoi vastahakoisia lausuntoja iltapäiväaviiseille.

Toinen iltapäivälehdistä nielaisi huijauksen syötteineen päivineen. Jekun tarkoituksena oli myös kolhaista vallitsevaa kurkistelukulttuuria, jossa päivän otsikoksi nousevat ihmisten yksityisasiat.

SE OLISI SYYTÄ pitää kuitenkin mielessä, että johtopäätösten tekeminen mediasta lööppien ja sanomalehtien verkkosivujen perusteella on suunnilleen yhtä fiksua kuin antropologinen tutkimus länsimaisesta kulttuurista Big Brother -jakson perusteella.

En kiistä, etteivätkö toimittajat turhan usein juokse joutavuuksien perässä, mölyämässä poliitikkojen Venäjä-heitoista tai vuolemassa tikusta asiaa onnettomuuksista, joita on sattunut maailman sivu.

Mutta yhtä lailla tietoa on tarjolla asioista, joilla on todella merkitystä. Yhtä lailla löytyy syventävää reportaasia pinnan alla väreilevistä ilmiöistä, vaikka uutisen elinkaari on sähköisessä mediassa puristettu nanosekuntiin. Ne vain sattuvat olemaan sotkettuina siihen valtavaan uutismössöön, joka alati vyöryy päin, elokuvan hyytelöhirviön tavoin.

ONGELMANA EI OLE, vanhan kliseen mukaan, tiedon puute vaan sen paljous. Evoluution vinkkelistä linnunlauluun ja saaliseläinten hörähtelyyn virittyneet aistimme alkavat sangen pian turtua aamusta iltaan verkkokalvoillamme välkkyviin otsikoihin.

Uutispuurossa tarpova virkahtaa pian: "Joo, on se kauheaa, mutta just nyt ei pysty paneutumaan. Pomo käski ylitöihin, mukulat pitää viedä seiväshyppy- ja silkinpainantaharkkoihin plus tölsystä alkoi justiinsa Tähtitanssijakokille morsian".

MYSTISINTÄ JOUTAVUUKSIIN takertuminen on vaalien aikaan. Päättäjiksi valitaan nasevimpia iskulauseita viljeleviä pyrkyreitä tai vähiten mitään sanovia teflonihmisiä, joista asiakysymykset valuvat kuin vesi hanhen selästä.

Hetken perästä ollaan täysin puulla päähän lyötyjä, että kuka näitä tunareita äänesti? Enhän minä halua huonompaa terveydenhuoltoa tai heikompaa irtisanomissuojaa.

Kun oleellista ei osata onkia uutisroskakalojen joukosta, käy kokonaisuuden hallinta puuhasteluksi puolin ja toisin. Kuorossa taivastellaan sitä, kuinka pääministerillä on kaivososakkeita, mutta vähälle huomiolle jää johtajiemme yleinen kyvyttömyys vähentää eriarvoisuutta tai osoittaa minkäänlaista poliittista visiota.

Mutta ei mulla oikeastaan ole aikaa näiden pohtimiseen, koska mä sain just RSS-feedin, että mäyrä on törmännyt mopoon ja tweetin, että BB-talossa on juotu viinaa.

Kirjoittaja on Tänään-osaston toimittaja.