MM-rallilla hyvät juuret

Jyväskylän MM-rallia pidetään Keski-Suomessa itsestään selvyytenä. Rallikaravaani asettuu joka vuosi Jyväskylään tällä samalla viikolla ja se tuo paljon ihmisiä ja aineellista hyvää. Arviolta 70 000 ihmistä seuraa rallia viikonlopun aikana. Taloudellisesti MM-ralli tuo Jyväskylän seudulle tuottoja 15 miljoonan euron arvosta.

Jyväskylän ralli on yksi niistä harvoista kilpailuista, jotka ovat olleet yhtäjaksoisesti mukana rallin MM-sarjassa sen perustamisesta lähtien eli vuodesta 1973.

Ensimmäiset Jyväskylän Suurajot ajettiin vuonna 1951 ja siitä on kiittäminen jyväskyläläistä Pentti Barckia, jonka ehdotuksesta Suurajot perustettiin. Suurajojen ensimmäinen vuosikymmen oli vakiinnuttamisen ja myös kansainvälistymisen aikaa. Suurajot pääsi mukaan rallin EM-sarjaan vuonna 1959. Seuraavana vuonna kilpailu houkutteli ulkomailta 37 kilpailijaparia.

Jos 1950-luvulla valettiin Suurajoille kivijalka, niin 1960-luvulla rakennettiin itse talo. Jyväskylän Suurajojen järjestäjät tekivät 1960-luvulla suuren ja merkittävän työn, jonka ansiosta kilpailu sementoi asemansa rallimaailmassa.

Jos järjestelyt olisivat tuolloin ontuneet, ei Suurajoja oltaisi hyväksytty mukaan rallin MM-sarjaan vuonna 1973.

Jo 1960-luvulla Suomessa kilpailleet ulkomaalaiset kehuivat järjestelyjä ja rankkasivat Suurajot yhdeksi maailman parhaimmista ralleista. Koska Suomessa ei ole autoteollisuutta eikä autojen myyntikään päätä huimaa, on täällä jouduttu tekemään enemmän töitä, että ralli säilyttäisi asemansa MM-sarjassa. Tämä uhka on pakottanut tekemään maailman parasta rallia myös 1970-, 1980-, 1990- ja 2000-luvuilla.

Nykyisin Jyväskylän ralli on yksi rallin MM-sarjan kulmakivistä. Kansainvälinen autoliitto FIA nimesi Jyväskylän MM-rallin jo toukokuussa vuoden 2016 kalenteriin kahdeksan muun osakilpailun joukossa. Jos järjestelyissä ei hirveästi mokata, ajetaan Jyväskylässä MM-rallin osakilpailu vielä 2020-luvullakin.

Paljon on Jyväskylän ralli muuttunut 65 vuodessa. Kun 1950-luvulla kilpailun painotus oli autojen ja miesten kestävyydessä, nykyisin vauhti ratkaisee. Kun vielä 1990-luvulla kuljettajat saattoivat harjoitella erikoiskokeilla 10 000 kilometrin verran, tehdään nuotit nyt kahdessa päivässä. Puolentoista kuukauden visiitti on typistynyt vajaaseen viikkoon.

Rallitallien tekemistä leimaa nykyään kiire. Nuotituksissa ei ole aikaa pysähtyä rupattelemaan kyläläisten kanssa. Kuljettajien saunaillat, golfkisat ja illalliset ovat muistoja vain. Rallitallin väki nauttii lounaat ja illalliset omassa varikkopilttuussaan.

Vaikka ralliviikonlopun aikana asiakkaita riittää kosolti ravintoloille, toivat rallitallien mekaanikot vuosikausia oman sävynsä kaupungin iltaelämään.

Rallin katsojat ja VIP-vieraat käyttivät vuonna 2013 ruokaan ja juomaan kuusi miljoonaa euroa ja majoitukseen 2,4 miljoonaa euroa. Toivottavasti Jyvässeudun hotellit ja ravintolat muistavat kiittää niitä 1960-luvun toimitsijoita, joiden ansiosta Jyväskylässä ajetaan MM-ralli vuonna 2015.