Maailmalla elpymisen merkit

Yhdysvaltain talous supistui ennakkotiedon mukaan enää vähän toisella vuosineljänneksellä ja heinäkuun työllisyystiedot olivat kirkkaasti odotettua parempia. Kuluvalla neljänneksellä USA:n kokonaistuotannon ennustetaan jo kasvavan, mutta hitaanlaisesti.

Maailmantaloudessa ovat siis elpymisen merkit, silti odotus elpymisen vauhdista lienee ylimitoitettu juuri nyt. EU:n alustavat bkt-luvut saadaan pian ja alkuvuotta säyseämpi ainakin euroalueen pudotus on ollut. Sen sijaan Suomen talous kääntyy vasta jälkijunassa.

Hyvät jenkkitiedot nostivat pitkiä korkoja ja vahvistivat odotuksia keskuspankkikorkojen käänteestä nousuun pian vuodenvaihteen jälkeen. Öljyn hinta nousi jo selvästi päälle 70 taalan tynnyriltä.

SUOMEN TALOUDEN tila on edelleen vaikea, eikä kunnolla oikene ennen kuin vienti elpyy. Suomen viennin elpyminen taas edellyttää investointien käynnistymistä asiakasmaissa ja sitä voidaan nyt joutua hetken odottamaan.

Tosin suomalaisrakennetta vastaavan Saksan teollisuustuotanto on viennin vedossa jo elpymässä. Euron vahvuus suhteessa dollariin saattaa toki kääntää positiiviset merkit sielläkin, mutta euron dollarihinta ylitti jo tärkeän kynnyksen ja vähän yllättäen dollareiden myyjiä ei kosolti löytynytkään.

Vuoden loppua kohti pitäisi vientitilauksia meillekin alkaa tulla, muuten suurta lomautettujen joukkoa uhkaa työttömyys, konkurssit lisääntyvät ja pankkisektorilla kasvavat mätänevät luotot. Koettuun huippusuhdanteeseen ei päästäne pitkään aikaan, mutta eipä sitäkään enää uskottu mahdolliseksi tämän vuosituhannen alkuvuosina.

Asuntomarkkinoiden hienoinen piristyminen ja hintojen nousu kertoo poikkeusalhaisista koroista ja pienestä tarjonnasta sekä kuluttajien sinnikkäästä luottamuksesta ja osin siitäkin, ettei asuntomarkkinoilla ollut varsinaista hintakuplaa. Tulevaisuudesta se ei vielä viestitä.

VALTIO KASVATTAA velkaansa tänä vuonna noin 10 miljardia ja ensi vuonna muutamia miljardeja enemmän. Sen myötä velan arvioidaan nousevan noin 44 prosenttiin bruttokansantuotteeseen verrattuna ja koko julkisen velan 48 prosenttiin. Valtaosa EU-maista huutaisi hurraata, jos pääsisi tuollaisiin velkasuhteisiin.

Velkaantumista on tietysti pantava kuriin kun suhdanteet paranevat. Kuitenkin synkät puheet siitä, miten budjettimenoja leikataan ja myös valtion veroja korotetaan viimeistään 2011 vaalien jälkeen, pitää toistaiseksi laskea politiikan retoriikan piikkiin, joskin kansalaisten on syytä olla tarkkaavaisia.

Komeimman arvion seuraavaa hallitusta odottavista ongelmista esitti pääkirjoituksessaan Iltalehti. Sen mukaan edellä mainittujen tehtävien lisäksi seuraavan hallituksen on saatettava suuret ikäluokat kunniallisesti hautaan. Kiitos vaan huomaavaisuudesta, mutta inhimillisesti ottaen kovin varhain meidät aiotaan saattaa hengiltä.

Vielä seuraavienkin vaalien aikaan 2015 ensimmäiset meistä ovat vasta lähestymässä 70-vuotispäiviään, eikä enemmistö meistä ole ylittänyt Suomen virallisen eläkeiän ylärajaa. Tosin sinne me emme työelämässä yllä, niin innokkaasti meitä nyt työnnetään eläkkeelle ja eläkeputkeen

riitta.hilden@

Kirjoittaja on taloustoimittaja ja Keskisuomalaisen avustaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Uusimmat

Kolumnit

Muunneltua totuutta laseilla ja ilman

Haittamaahanmuuttajat söivät eläkeparannukset

Lapseni löysi Youtubesta mainiot esikuvat

Työehtojen shoppailu on vasta alussa

Kolumni: Itsenäisyyspäivä epäperinteisin menoin

Kolumni: Timanttisen loistava Viikingit-sarja loppuu ja alkaa uudelleen

Kolumni: Keski-Suomesta digitaalisuuden edelläkävijä

Kolumni: Aina se sama taustakuva

Kolumni: Raiskausta pidetään usein uhrin syynä

Kolumni: Kirjastovirkailija pelastaa eräpäivän

KSML.fi:n uutiskirje

Tilaa KSML.fi:n uutiskirje. Saat joka iltapäivä viisi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Tilaus on maksuton.